Saavutettavuustyökalut

Uutinen 24.9.2013

EU:n hankintadirektiivin uudistus: halvin hinta ei ratkaise

Hankintadirektiivin uudistus käsittää myös rakennusurakoita koskevat julkiset käyttösopimukset. Kuva: NN-norden.org

Uusien Euroopan unionin hankintadirektiivien odotetaan tulevan hyväksytyiksi Euroopan parlamentissa ensi kuussa. Uudet direktiivit syrjäyttävät voimaan tultuaan edelliset, vuodelta 2004 peräisin olevat direktiivit. Suomen oma hankintalaki määräytyy pitkälti EU-direktiivien mukaan, monia muutoksia on siis luvassa suomalaisiinkin käytäntöihin.

Uusien hankintadirektiivien tavoitteena on lisätä hankintakäytäntöihin joustavuutta, parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin sekä huomioida paremmin sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat. Myös hankintamenettelyjen valvontaa halutaan lisätä.

Julkisilla hankinnoilla on iso rooli Euroopan taloudessa ja työllisyydessä. Uudistuksen tarkoituksena on myös tukea uusia innovaatioita sekä vähähiilistä ja resurssitehokasta taloutta  sekä muita Eurooppa 2020-strategiassa annettuja tavoitteita.

Nykyiset kynnysarvot eivät muutu

Useimmilla jäsenvaltioilla on kansalliset kynnysarvonsa sille, koska kilpailutusmenettelyä tulisi käyttää. Suomessa kynnysarvo on 30 00 euroa. EU:n kynnysarvot taas perustuvat Maailman kauppajärjestössä sovittuihin kynnysarvoihin.

EU:n kynnysarvo koskien tavaroita ja palveluja on tällä hetkellä 130 00 euroa. Tuleva uudistus ei muuta sitä, paitsi sosiaalipalvelujen osalta.

          Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluille asetetaan täysin uudet kynnysarvot eli 750 000 euroa. Kynnysarvot otetaan käyttöön, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat jatkossa nykyistä vahvemmin mukaan direktiivien soveltamisalaan. Uudistus käsittää myös sekä palveluja että rakennusurakoita koskevat julkiset käyttöoikeussopimukset, joille ollaan luomassa omat kynnysarvonsa, kertoo vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ei yksin halvin hinta

Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien painoarvo kilpailutuksessa kasvaa uudistuksen myötä. Esimerkiksi vammaisia työllistävät toimijat, työolot, elinkaarikustannukset  tai vaikkapa Reilun kaupan standardit voidaan entistä paremmin ottaa huomioon kilpailutusprosessissa. Ainoastaan halvin hinta ei enää takaa voittoa tarjouskilpailussa.

Hankintadirektiivin uudistamisen tavoitteena on helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Kuva: NN-nonorden.orgYksi hankintadirektiivin uudistamisen tavoitteista on helpottaa pienten yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin tarjouskilpailuihin. Kuva:NN_norden.org

Direktiivin piiriin kuuluvien hankkeiden kohdalla direktiivissä suositellaan kilpailutuksen pilkkomista pienempiin osiin. Näin parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja parantaa myös lähituottajien mahdollisuuksia. Paperityön vähentämiseen taas tähdätään uudistuksella, jonka mukaan enää vain tarjouskilpailun voittajalta edellytetään selvitykset hankintojen soveltuvuudesta.

Lisäksi sähköinen kilpailutuskäytäntö olisi tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Sosiaalipalvelut kilpailutuksen piiriin?

Hankintadirektiiviä ei tällä hetkellä pääosin sovelleta sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin. EU-tuomioistuin on silti useassa ratkaisussaan todennut, että näihinkin hankintoihin tulee soveltaa EU:n perustamissopimusten perustavanlaatuisia oikeussääntöjä, kuten syrjimättömyyttä ja avoimuutta , silloin kun näiden hankintojen osalta on kyseessä jäsenvaltioiden rajat ylittävä intressi.

          Sosiaali-ja terveysalan palveluhankintojen kynnysarvon eli 750 000 euroa ylittäviin hankintoihin luodaan muun muassa etukäteisen ilmoittamisen vaatimus. Jäsenvaltioille annetaan melko laajasti harkintavaltaa pohtia, minkälaiset yksityiskohtaiset säännökset otetaan käyttöön hankintamenettelyissä. Näiden sääntöjen tulee kuitenkin noudattaa edellä mainittuja avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita, sanoo Markus Ukkola.

Sosiaali- ja terveysalan hankinnoissa tulee direktiivin mukaan mahdollistaa myös erilaisia laatutekijöitä ja esimerkiksi asiakkaiden kuuleminen etukäteen.

Sähköiset käytännöt tulevat

Hankintayksiköissä uudet direktiivit tulevat näkymään erityisesti selkeämpinä sääntöinä. Vaikka säädöstekstin määrä kasvaa toivotaan tulkintatyön helpottuvan tarkempien ohjeiden ja sääntöjen myötä. Sähköisten viestintävälineiden käyttöön on syytä varautua. Esimerkiksi tarjoukset pitäisi jatkossa voida vastaanottaa sähköisessä muodossa.

Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita myös ottamaan käyttöön hankintamenettelyjen valvonnan.

Laki astunee Suomessa voimaan vuonna 2016.

Lue lisää:

Komission ehdotus 20.12.2011: direktiivi julkisista hankinnoista

Julkisista hankinnoista työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla

EU ei vaadi ostamaan puolalaisia kumiperunoita -juttu Eurooppatiedotuksen verkkosivuilla 12.11.2012

Seuraa meitä