Saavutettavuustyökalut

Uutinen 8.11.2013

Turvallisuus ja puolustus – mitä joulukuussa on odotettavissa?

Piritta AsunmaaPiritta Asunmaa on Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suurlähettiläs.

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa tullaan keskustelemaan EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Tämä kysymys on herättänyt paljon mielenkiintoa niin meillä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Olemme viime vuosina tottuneet loputtomiin Eurooppa-neuvostojen kokouksiin, joissa puidaan ainoastaan euron kohtaloa. Miksi turvallisuus- ja puolustuskysymykset ovat nyt nousseet päämiesten agendalle? Mitä tavoitteita keskustelulle on asetettu? Ja mitä tuloksia joulukuussa on odotettavissa?

Muutos pakottaa yhteistyöhön

Unionin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvaavaa on, että vuonna 2003 hyväksytyn EU:n turvallisuusstrategian ensimmäinen lause kuuluu: ”Eurooppa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vauras, turvallinen ja vapaa.” Tämänhetkistä tilannetta ei pidä ylidramatisoida, mutta on selvää, että moni asia on muuttunut: Maailmanlaajuinen talouskriisi ja eurokriisi ovat heikentäneet unionin toimintakykyä samaan aikaan, kun nousevien talousmahtien vaikutusvalta on kasvanut. Yhdysvallat on strategisesti suuntautumassa Aasiaan ja edellyttää unionin kantavan suurempaa turvallisuusvastuuta omasta alueestaan ja lähiympäristöstään. EU:n naapurusto on suuressa myllerryksessä etenkin arabikevään seurauksena. Kyberturvallisuuteen liittyvät uhkat ovat kasvaneet merkittävästi. Samanaikaisesti talouskriisin seurauksena kaikki Euroopan maat ovat joutuneet leikkaamaan puolustusmäärärahojaan. EU-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat 2000-luvulla laskeneet noin 20 %.

Tässä tilanteessa EU-maiden on toimittava yhdessä ja keskustelu politiikan suunnasta on käytävä korkeimmalla poliittisella tasolla, valtion- ja hallitusten päämiesten kesken.

Puolustuksen kolme koria

Joulukuussa 2012 Eurooppa-neuvosto määritti joulukuun 2013 keskustelun painopisteiksi kolme kokonaisuutta tai koria: Ensimmäinen koskee yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, toinen suorituskykyjen kehittämistä ja kolmas puolustusteollisuutta ja -markkinoita. Uutta tässä lähestymistavassa on, että turvallisuus- ja puolustuskysymyksiä lähestytään kokonaisvaltaisesti, ei pelkkänä kriisinhallintana. Keskusteluun on nyt otettu myös teollisuus-, sisämarkkina- ja työllisyyspolitiikka sekä tutkimus- ja kehityspolitiikka.

Kyse on eurooppalaisen puolustusteollisuuden tulevaisuudesta, sen kilpailukyvystä, joka edellyttää panostusta tutkimukseen ja innovaatioihin, sekä sisämarkkinoiden parempaan toimintaan. Kyse on sadoista tuhansista työpaikoista. Myös avaruus-, energia-, meriturvallisuus- ja kyberkysymykset ovat osa tätä kokonaisuutta. EU:n erityinen lisäarvo on nimenomaan sen kokonaisvaltaisuudessa. EU:n kokonaisvaltaisuus on myös keskeinen syy siihen, miksi puolustukseen liittyviä kysymyksiä on nyt perusteltua käsitellä nimenomaan EU:ssa eikä esimerkiksi Natossa.

Talouskysymykset yhä pinnalla

Puolustuskysymysten tärkeydestä huolimatta on muistettava, että Eurooppa-neuvoston agenda on ruuhkainen. Puolustuskysymykset eivät ole ainoa asia, josta päämiehet keskustelevat. Toisaalta päämiesten suurimmat huolenaiheet tällä hetkellä liittyvät työpaikkoihin, kilpailukykyyn ja talouskasvun hitauteen. On täysin mahdollista, että puolustuskysymyksiin kohdistuva huomio saattaa jäädä joulukuussa rajalliseksi.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan puolustuksen taloudelliset ulottuvuudet nousisivat keskeisimmäksi keskusteluaiheeksi joulukuussa. Käytännössä keskusteluun todennäköisesti tuotaisiin konkreettisia esityksiä puolustustutkimuksen ja innovaatioiden edistämisestä, puolustusalan pk-yritysten toiminnan tukemisesta sekä puolustustoimintoja koskevien sisämarkkinasääntöjen kehittämisestä. Näistä teemoista vallitsee jo suhteellisen laaja konsensus. Lisäksi tarkoitus olisi sopia konkreettisista suorituskykyhankkeista, jotka koskisivat todennäköisesti miehittämättömiä lennokkeja, ilmatankkausta, satelliittikommunikaatiota ja kyberpuolustusta. Joulukuussa halutaan myös luoda pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle komission ja jäsenmaiden välille puolustuskysymyksissä.

Kaikkia ongelmia ei ratkaista joulukuussa

Eurooppa-neuvoston tuloksista puhuttaessa pitää aina ensin todeta, että kyseessä on pitkä, vuosikymmeniä kestävä prosessi. EU:ssa kehitys on aina hidasta ja asteittaista. Siksi ei pidä odottaa, että joulukuussa kaikki ongelmat saisivat ratkaisunsa. Tärkeätä on, että saadaan turvallisuus- ja puolustuskysymyksille näkyvyyttä, muutamia konkreettisia päätöksiä suorituskykyhankkeista sekä lisäksi toimeksiantoja jatkotyölle. Tavoitteena on, että Eurooppa-neuvosto käsittelisi puolustuskysymyksiä jatkossa säännöllisin väliajoin. Joissakin kaavailuissa on esitetty puolustuskysymyksille omaa eurooppalaista ohjausjaksoa.

Porkkanoita ja kurinpitoa

Tuloksista puhuttaessa yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi noussee komission tahtotila siitä, mitä porkkanoita se voi jäsenvaltioille tarjota puolustuksen sisämarkkinaulottuvuuden vahvistamiseksi. Jos komissio pystyisi joulukuussa osoittamaan rahaa esimerkiksi miehittämättömiä lennokkeja koskevaan hankkeeseen, niin tämä olisi merkittävä uutinen. Porkkanoita tarjoamalla komissio voisi myös tyynnytellä joidenkin jäsenvaltioiden toimivaltajakoon liittyviä huolia. Toinen tärkeä kysymys tuloksiin liittyen on sisämarkkinasääntöjen noudattamisen valvonta. Tällä hetkellä tilastojen valossa eurooppalaiset puolustusvälinemarkkinat ovat hyvin protektionistiset. Komission on joulukuussa kyettävä uskottavasti vaatimaan sääntöjen noudattamista puolustusvälinemarkkinoilla. Käytännössä komission keinona ovat rikkomusmenettelyt, jäsenmaiden haastaminen EU-tuomioistuimeen.

Yhteistyötä mutta ei yhteistä puolustusta

Joulukuun suhteen on varottava herättämästä turhia toiveita tai pelkoja. Eurooppa-neuvostossa ei tulla päättämään yhteisen puolustuksen kehittämisestä. Siellä ei myöskään päätetä uudesta EU-lainsäädännöstä. Tulevaisuutta rakennetaan jäsenmaiden ehdoilla. Kyse on vähittäisestä prosessista. Samalla on hyvä pitää mielessä, että kaikki yhteistyön tiivistäminen ei merkitse EU-integraation syvenemistä tai toimivallan siirtoa Brysseliin. Puolustusyhteistyötä tehdään muissakin yhteenliittymissä, niin kahdenvälisesti kuin alueellisestikin. Suomelle erityisen tärkeä on pohjoismainen puolustusyhteistyö. Tärkeintä on, että jäsenmailla on oikeanlaiset eväät vastata nykyisiin ja tuleviin uhkiin. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä, jonka tarpeellisuudesta kaikki jäsenmaat ovat yksimielisiä. 

Piritta Asunmaa

Suurlähettiläs,
Poliittisten
ja turvallisuusasioiden komitea

Seuraa meitä