Kuukauden kysymys: Onko köyhyys turvallisuusuhka Euroopassa?
Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista asiantuntijoilta ja päättäjiltä. Tällä kertaa kysymme köyhyydestä ja turvallisuudesta sisäministeri Päivi Räsäseltä.
– Köyhyys on turvallisuusuhka kaikkialla maailmassa. Köyhyys lisää yksilöiden riskiä joutua väkivallan ja muun rikosten kohteeksi. Se myös lisää riskiä ryhtyä tekemään rikoksia erityisesti silloin, kun rikosten tekeminen on keino hankkia toimeentuloa ja muut mahdollisuudet edetä elämässä esimerkiksi työn tai koulutuksen keinoin ovat mahdottomia.
– Köyhyydellä on monet kasvot. Maailman kaikkein vähiten kehittyneissä maissa se on täydellistä köyhyyttä. Ihmiset käyttävät suurimman osan voimavaroistaan jokapäiväisestä elämästä selviämiseen, ja sekään ei aina riitä. Turvallisuusvertailuissa maailman köyhimmät maat ovat usein myös hyvin turvattomia maita, niissä on paljon korruptiota, rikoksia ja väkivaltaa. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä on vain vähän keinoja hakea oikeutta ja tämä heikentää luottamusta oikeusvaltioon.
– Hyvin toimeentulevissa maissa köyhyys on suhteellista. Näissä maissa kaikkein köyhimmätkin ovat varsin hyvin toimeentulevia verrattuna maailman köyhimpiin. Köyhyyden kokemus on kuitenkin sama, sillä omaa tilannetta verrataan niihin, joilla asiat ovat paremmin. Köyhyys, osattomuus ja syrjäytyminen muodostavat monimutkaisen vyyhden, jossa eri tekijät ruokkivat toisiaan. Esimerkiksi väkivallan määrään vaikuttavat rakenteellisella tasolla hyvinvoinnin taso, syrjäytyminen, alkoholin saatavuus ja tukiverkostot.
– Köyhät ihmiset ovat usein muita suuremmassa riskissä ryhtyä rikoksen tekijöiksi tai joutua väkivallan uhriksi. Heidän terveytensä on usein hyvin toimeentulevia heikompi, ja tämä lisää riskiä joutua tapaturmien ja onnettomuuksia uhriksi. Suomessa on viime vuosien aikana tehty useita tutkimuksia, jotka vahvistavat edellä esitettyjä seikkoja. On todennäköistä, että köyhyys vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen samoin kaikissa Euroopan maissa. Köyhyyden vaikutukset ovat vielä suuremmat niissä maissa, joissa sosiaali- ja työttömyysturva on heikko.
– Köyhyys lisää riskiä siihen, että henkilö joutuu muiden hyväksikäyttämäksi. Räikeimmät esimerkit tästä löytyvät ihmiskaupasta. Suurin osa ihmiskaupan uhreista on yhteiskunnan vähäosaisimpia. Heillä on vain vähän mahdollisuuksia itse vaikuttaa tilanteeseensa ja ohjata omaa elämäänsä. He saattavat joutua mukaan rikolliseen toimintaan, jolloin heidän asemansa on hyvin vaikea – he samaan aikaan sekä uhreja että mukana rikollisessa toiminnassa. Usein ajatellaan, että ihmiskaupan uhrit tulevat Eurooppaan sen ulkopuolelta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä iso osa ihmiskaupasta on Euroopan sisäistä, siinä eurooppalaiset myyvät eurooppalaisia.
– Ihmiskauppa on usein joko seksikauppaa tai työperäistä ihmiskauppaa. Työperäinen ihmiskauppa heikentää kaikkien työssä käyvien turvallisuutta, sillä pimeää työvoimaa palkkaavat työnantajat eivät täytä lakisääteisiä työsuojeluvelvollisuuksiaan. Työtapaturmien määrä lisääntyy, ja työturvallisuuden merkitys voi vähentyä koko yhteiskunnassa.
– Nuoruus on aktiivisinta rikosten tekemisen aikaa ja erityisesti nuorten miesten suhteellinen osuus sekä rikoksen tekijöissä että rikoksen uhreissa on suuri. Köyhyys ja työttömyys lisäävät nuorten miesten näköalattomuutta, ja tämä voi johtaa rikollisuuteen ja muuhun yhteiskunnan kannalta turvattomuutta lisäävään käyttäytymiseen. Nuorisotyöttömyyden määrä Euroopan unionissa on tällä hetkellä keskimäärin 23,5 %. Korkein se on Kreikassa, yli 57 prosenttia, ja alhaisin Saksassa, alle 8 prosenttia. Yli seitsemässä jäsenmaassa nuorista yli 30 prosenttia on työttöminä. Työttömyyden jatkuessa pitkään nuori voi joutua sivuraiteelle elämässä, eikä työllisty edes silloin kun taloudellinen tilanne paranee. Joka vuosi tulee uusia ikäluokkia työmarkkinoille, ja pitkään työttömänä ollut nuori joutuu kilpailemaan työpaikoista näiden kanssa.
– Äärimmillään työttömyys ja tulevaisuuden mahdollisuuksien puute voi johtaa siihen, että nuori liittyy väkivaltaiseen ääriliikkeeseen, joka käyttää väkivaltaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Väkivaltaiset ääriliikkeet rekrytoivat uusia jäseniä erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten keskuudessa. Köyhyys ja näköalattomuus voivat olla tärkeitä syitä sille, että nuori löytää elämälleen tarkoituksen ja vaikeisiin kysymyksiin yksinkertaisia ratkaisuja ääriliikkeistä. Tästä tuoreimpana esimerkkinä on Kreikka, jossa ääriliikkeiden harjoittama väkivalta on lisääntynyt merkittävästi. Tämä väkivalta on uhka demokraattiselle järjestelmälle ja ihmisten turvallisuudelle sekä turvallisuuden tunteelle.
