Saavutettavuustyökalut

Uutinen 22.11.2013

Etelä-Suomen maataloustuki pakettiin parlamentin vetoavulla

Tapio KytoläTapio Kytölä työskentelee maatalouspolitiikan erityisasiantuntijana EU-edustustossa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja maatalouskomissaari Dacian Cioloş sopivat torstaina 21. marraskuuta Etelä-Suomen maataloustuelle seitsemän vuoden jatkokauden. Neuvottelut sujuivat hyvin sen jälkeen, kun sopimukselle saatiin uusi lakipohja. Lakipohja ja sopimus ovat hyväksytty poliittisella tasolla. Virallinen päätös lakipohjasta tulee joulukuussa ja Etelä-Suomen tuesta todennäköisesti tammikuussa.

Etelä-Suomen maatalouden kansallinen tuki on ollut Suomen EU-jäsenyyden alusta hankala pala. Tähän saakka sopimukset ovat perustuneet Suomen liittymissopimukseen ja sen artiklaan 141. Kun kaikki EU:n järjestelmät ovat käytössä, ja siitä huolimatta Suomen maataloudella on liittymisestä aiheutuvia vakavia vaikeuksia, komissio voi antaa Suomelle luvan myöntää tuottajille kansallista tukea. Tämä kohta sovittiin Suomen jäsenyysneuvotteluissa viimeisenä.

Seitsemäksi vuodeksi

Komission lakimiehet ovat tulkinneet, että Etelä-Suomen tuki on vain väliaikaista siirtymäkauden tukea. Suomi taas on lähtenyt siitä, että tukea on voitava maksaa niin kauan kuin maataloudella on vaikeuksia. Jäsenyyden toteuduttua pelkät EU:n suorat tuet ja maaseudun kehittämistoimet korvasivat vain osan viljelijöiden tulonmenetyksistä, jotka aiheutuivat unionin tuottajahintoihin siirtymisestä. Kansallisen tuen maksun jälkeenkin osa menetyksistä jäi korvaamatta.

Etelä-Suomen tuen jatkosta on neuvoteltu muutaman vuoden pätkissä. Ensimmäinen sopimus kattoi vuodet 1997-1999. Sitten tuli kaksi neljän vuoden sopimusta. Tämän vuoden loppuun jatkuva nykyinen sopimus on kuusivuotinen ja uusi sopimus jatkuu aina vuoteen 2020. Matkan varrella kansallista tukea on jokaisessa ratkaisussa vähennetty ja sitä on korvattu mm. luonnonhaittakorvauksella. Tässä sopimuksessa sitä korvataan EU:n suoralla tuella.

Tarvittiin uusi lakipohja

Tällä viidennellä neuvottelukierroksella komissio ei suostunut lähtemään neuvotteluihin liittymissopimuksen pohjalta. Lakimiehet olivat sitä jyrkästi vastaan. Komissio tuki kuitenkin Suomea uuden lakipohjan hakemisessa maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksen kautta.

Haaste oli suuri. Suomi joutui avaamaan kansallisen tuen kysymyksen niin Euroopan parlamentille kuin kaikille muille jäsenmaille. Euroopan parlamentti osoittautui hyväksi kumppaniksi. Suomalainen parlamentin jäsen Petri Sarvamaa oli valmis auttamaan. Siirtymäkauden asetuksen saksalainen raportööri eli parlamentin kannanmuodostusta tässä asetuksessa vetävä saksalainen Albert Dess lupasi tukea Suomea samoin kuin ranskalainen Michel Dantin. Se jo melkein takasi Suomen asian läpimenon parlamentissa. Raportti sisälsi toki monta muutakin asiaa. Se hyväksyttiin maatalousvaliokunnassa ja täysistunnossa suurella äänten enemmistöllä.

Kaikki jäsenmaat käytiin läpi

Parlamentin kautta Suomi-pykälä tuli jäsenmaiden eli neuvoston pöydälle. Ministeri kävi Etelä-Suomen pykälän ja sen taustat läpi lähimpien naapurimaiden ministerien kanssa, valtiosihteeri muutaman muun maan kollegansa kanssa ja maatalouden erityiskomitean Suomen puhemies teki saman joidenkin jäsenmaiden kollegojen kanssa. Koska halusimme käydä Etelä-Suomen tuen läpi kahden kesken kaikkien jäsenmaiden kanssa, pysyvälle edustustollekin jäi monta tapaamista. Kun siirtymäkauden asetus oli lokakuussa esillä maatalouden erityiskomiteassa, yksikään jäsenmaa ei vastustanut Suomi-pykälää.

Yksityiskohtaiset neuvottelut tuesta piti käydä komission kanssa. Neuvottelut alkoivat helmikuussa ministerin ja komissaarin tapaamisessa, ja ne saatiin päätökseen marraskuussa. Pieniä yksityiskohtia pitää vielä käydä läpi komission maatalouspääosaston kanssa, mutta tukipaketin sisältö on käytännössä jo tiedossa. Kaiken kaikkiaan tapaamisia parlamentin, komission ja jäsenmaiden kanssa on ollut useita kymmeniä. Ratkaisua voi pitää hienona työvoittona.

Yhteydet toimielimiin ratkaisivat

Hyvään lopputulokseen vaikuttivat mielestäni keskeisesti kolme seikkaa. Suomi on ollut aktiivinen Euroopan parlamentin suuntaan. Ministeri Koskinen tapasi jo toisella työviikollaan parlamentin keskeiset maatalousvaikuttajat ja monta kertaa sen jälkeen. Valtiosihteeri, erityiskomitean puhemies ja pysyvä edustusto ovat pitäneet kiinteästi yhteyttä parlamentin maatalousvaliokuntaan, sen jäseniin, heidän avustajiinsa ja virkamiehiin. Suomi on myös toiminut pitkäjänteisesti ja avoimesti komission kanssa. Lisäksi Suomi on pitänyt yhteyttä muihin jäsenmaihin ministeritasolla ja eri virkamiestasoilla.

Tapio Kytölä

Kirjoittaja on Suomen EU-edustuston yhteisen maatalouspolitiikan erityisasiantuntija.

Seuraa meitä