Saavutettavuustyökalut

Uutinen 3.12.2013

Merten uudet jäiset valtatiet

Jäänmurtaja Thomas Nilsen

Arktisen merenkulun tarunhohteiset Koillisväylä ja Luoteisväylä saattavat muutaman vuosikymmen kuluttua olla valtamerten uusia moottoriteitä. Aikatauluja kukaan ei osaa tarkasti ennustaa, mutta muutokseen valmistaudutaan ja investoidaan eri puolilla maailmaa.

Tällä purjehduskaudella Koillisväylän läpi kulki jälleen ennätysmäärä laivoja, kaikkiaan 71. Edellinen luku viime kaudelta oli 46. Kiinnostus reittiä kohden on kasvussa, mutta edelleen liikutaan varsin vaatimattomissa luvuissa. Esimerkiksi Suezin kanavan läpi kulki 2012 yli 17200 rahtialusta.

Historiankirjoitusta Luoteisväylällä

Mielenkiintoisia uutisia on kuultu myös Luoteisväylältä. Viime lokakuun alussa 225 metrinen Nordic Orion toi Poriin ennätyssuuren kivihiililastin Vancouverista Beringinsalmen läpi. Nordic Orion oli ensimmäinen Luoteisväylän läpi kulkenut kuivalastialus. Kyseessä oli Kanadan hallituksen tukema hanke, sillä tanskalaisalukselta ei peritty 50.000 dollarin päivämaksua jäämurtopalveluista.

Jatkossa reitti on hyvinkin mielenkiintoinen, sillä Nordic Orion pystyi ottamaan neljänneksen isomman hiililastin verrattuna Panaman kanavan reittiin. Matka lyheni 1000 merimaililla ja aikaa kului neljä päivää vähemmän.

Muuten Lounaisväylää käyttävät etupäässä huvialukset, joita viime purjehduskaudella liikkui alueella 18. Isompia risteilijöitä oli liikkeellä kaksi ja näiden lisäksi tilastoihin pääsi yksi tankkeri.

Timo Koivurova Kuva: Arto LiitiProfessori Timo Koivurova tutkii muun muassa kansainvälistä merioikeutta Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa. Kuva: Arto Liiti

Tähän mennessä Kanada ei ole ollut kiinnostunut arktisten meriyhteyksiensä kehittämisestä, mutta jatkossa tilanne todennäköisesti muuttuu. Useat asiantuntijat ovat vaatineet satamien rakentamista ja meripelastusvalmiuksien parantamista.

Myös Yhdysvaltain puolella on herätty arktisten merialueiden muutoksiin. Puolustusministeri Chuck Hagel totesi viime kuussa, että USA päivittää ja tehostaa sotilastukikohtiensa valmiutta toimia arktisella alueella mm. pelastuspalveluissa.

Venäjä satsaa Koillisväylälle

Koillisväylä on perinteisesti ollut tärkeä Venäjän ja sitä ennen Neuvostoliiton pohjoisten alueiden luonnonrikkauksien hyödyntämisessä ja valtaosa liikenteestä on ollut maan sisäistä liikennettä.

Ympärivuotinen liikenne turvataan ydinjäänmurtajilla, joita on tällä hetkellä käytössä kahdeksan kappaletta.

Varustamoiden mielenkiinto pohjoiseen on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi Suomen etelärannikolta Koillisväylää pitkin Koreaan matka lyhenee 7000 kilometrillä ja matka-aika lyhenee kahdella viikolla.

Kiinalaiset ovat lähteneet myös ripeästi liikkeelle. Viime vuonna Koillisväylää tutkittiin jäämurtajalla ja tänä vuonna ensimmäinen iso konttilaiva on kulkenut väylän läpi. Joidenkin arvioiden mukaan noin 15 prosenttia Kiinan ulkomaankaupan merenkulusta voisi käyttää Koillisväylää jo vuoteen 2020 mennessä.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijaprofessori Timo Koivurova tunnustaa, että kansainvälisten sitovien pelisääntöjen rakentaminen arktiselle alueelle ja arktiseen merenkulkuun on aikaa vievää työtä.

  YK:n merenkulkujärjestö IMO on neuvotellut ja valmistellut arktisen merenkulun turvallisuussopimusta vuosien ajan. Tavoitteena on saada sitovat pelisäännöt ensi vuoden aikana. IMON  päätökset sitovat myös EU-jäsenvaltioita.

Sama tilanne on myös esimerkiksi arktisen alueiden rantavaltioiden mannerjalustaoikeuksien kohdalla.

YK:n merioikeusyleisopimuksen tulkitseminen sujuu Koivurovan mielestä kohtuullisesti.

Kiistanalaisia asioita ja erilaisia näkemyksiä on kuitenkin runsaasti.

Koivurova pitää tärkeinä saavutuksina Arktisen neuvostossa neuvoteltuja pelastus-

ja öljyntorjuntavalmiuksia parantavia sopimuksia.

– Nämä sopimukset kertovat arktisten valtioiden valmiudesta toimia yhteistyössä.

Seuraa meitä