Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.12.2013

Pankkiunioni

Pankkiunioni

Eurooppa-neuvosto eli EU-huippukokous kokoontuu loppuviikosta ja silloin asialistalla on myös pankkiunioni. Mikäli huippukokous vahvistaa pankkiunionin syntymisen, toteutuu se asteittain parin seuraavan vuoden aikana. Ennen huippukokousta jäsenmaiden valtiovarainministerit pyrkivät vielä löytämään sovun yhteisestä kriisinratkaisumekanimista (Single Resolution Mechanism, SRM).

Pankkiunioni koostuu yhteisen kriisinratkaisun lisäksi pankkien yhteisestä valvonnasta (Single Supervisory Mechanism, SSM) .

Asteittainen siirtyminen

Vastuu merkittävien eurooppalaisten pankkien valvonnasta siirtyy yhteiselle pankkivalvontaviranomaiselle eli Euroopan keskuspankille lokakuussa 2014. Suomesta EKP:n suoraan valvontaan tulevat Nordea ,OP-Pohjola ja Danske Bank.

Kriisinratkaisumekanismi aloittanee toimintansa vuoden 2015 aikana.

– Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi olisi tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 alussa ja perustaa kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset, ylitarkastaja Janni Hiltunen valtiovarainministeriöstä kertoo.

Pankkiunioni

Suomen kannalta tärkeimmät avoimet kysymykset?

Janni Hiltusen mukaan neuvotteluissa on ollut esillä hyvää edistymistä Suomelle keskeisissä kysymyksissä, mutta keskustelut ovat vielä kesken eikä päätöksiä ole tehty.

Suomelle tärkeimmät kysymykset koskevat edelleen sijoittajavastuun toteuttamisen mahdollistamista kun kriisinratkaisuviranomainen aloittaa toimintansa, kriisinratkaisuviranomaisen itsenäisen toiminnan turvaamista sekä riittävää turvaa yhteisten varojen pidättyvälle käytölle.

Miksi pankkiunionia tarvitaan?

Talouskriisin aikana korostuneen pankkien ja valtioiden välisen noidankehän murtaminen on tärkeä tavoite Euroopassa.  Rahoitusmarkkinat ja pankkitoiminta ovat ylikansallista toimintaa, mutta valvonta ja kriisinratkaisut ovat jääneet kansalliselle tasolle ja vaihdelleet siksi suuresti. Yhteinen valvontamekanismi on merkittävä askel kohti sen turvaamista, että pankin kriisitilanne ei johda laajempiin ongelmiin kotijäsenvaltion taloudessa.

Toimiva pankkiunioni tulisi pienentämään sekä finanssikriisien todennäköisyyttä että niiden yhteiskunnallisia kustannuksia. Tällöin pankkijärjestelmä voi tehokkaasti hoitaa keskeisen yhteiskunnallisen tehtävänsä eli kotitalouksien ja yritysten luotottamisen.

– Toimiakseen kunnolla yhteisen valvontamekanismin on kuitenkin katsottu tarvitsevan tehokkaat välineet kriisitilanteen ratkaisemiseksi. Tähän tarkoitukseen tulisivat elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi sekä yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa sovellettava kriisinratkaisumekanismi. Pankkiunioni on osa laajempaa talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämistä, Hiltunen muistuttaa.

Seuraa meitä