KUUKAUDEN KYSYMYS: Miten talouskriisi näkyy kreikkalaisten arjessa – joko valoa tunnelin päässä?
Kysymme kuukausittain ajankohtaisista EU-asioista asiantuntijoilta ja päättäjiltä. Kreikan juuri alkaneen EU-puheenjohtajakauden kunniaksi kysyimme tällä kertaa kansalaisten arjesta talouskriisin kurittamassa Kreikassa. Jaana Oikarinen-Vasilopoulos Suomen suurlähetystöstä Ateenasta vastasi:
– Kreikassa talouskriisin mukanaan tuomat rakenteelliset muutokset ja etenkin kustannusleikkaukset koskettavat suoraan kansalaisten arkea. Leikkausten myötä kreikkalaisten palkansaajien ja eläkeläisten tulot ovat supistuneet keskimäärin neljänneksellä viimeisen kolmen vuoden aikana.
- Tuloverotusta on kiristetty. Kolmen edellisen vuoden osalta tuli voimaan myös kaikkia kiinteistöjä koskeva uusi kiinteistövero, joka maksetaan sähkölaskun yhteydessä. Kaikki eivät kyenneet tai halunneet maksaa näitä kohonneita sähkölaskuja ajallaan, jolloin valtion sähköyhtiö katkaisi sähkönjakelun. Tästä nousi alkutalven kylminä päivinä iso häly. Sähköyhtiössä päätettiin lopulta ottaa käyttöön uusi sosiaalinen hinnoittelujärjestelmä tietyt edellytykset täyttäville kotitalouksille, joita on arviolta puoli miljoonaa. Kynttilät, kaasukeittimet ja takat olivat tärkeässä roolissa kotitalouksissa näiden sähköttömien viikkojen aikana.
– Vaikka ollaan Välimerellä, se ei tarkoita jatkuvaa lämpöä ja auringonpaistetta talvikuukausina. Ilmankosteus on sen verran korkea talvikuukausina että lämmitystä tarvitaan – puhumattakaan varsinaisista kylmistä päivistä. Kreikassa ei ole tarjolla kuntien ylläpitämää lämmitysverkostoa, vaan öljy tai kaasu on yleensä hankittava rakennuskohtaisesti. Lämmittäminen ei siis ole halpaa. Monella perheellä ei ole ollut varaa ostaa lämmitysöljyä, joten ilmastointilaitteet ja takat ovat päätyneet vaihtoehtoisiksi lämmön lähteiksi. Kaupunki-ilman laatu on kärsinyt lisääntyneestä puun poltosta. Toisaalta 1,4 miljoonaa autoa on poistunut Kreikan liikenteestä viimeisen viiden vuoden aikana niiden omistajien luovutettua autojen rekisterikilvet viranomaisille, pääasiassa kustannussyistä.
– Palkkaleikkausten lisäksi kokonaan työnsä menettäneiden määrä on jo noin 28 % työikäisestä väestöstä. Työttömyyskorvauksella ei kauan elä kun sitä saa maksimissaan vuoden ajan. Eläkkeet ovat sidottuja työvuosiin eikä kaikkia kansalaisia kattavaa kansaneläkettä ole.
– Kriisin myötä on myös noussut uusia avustusmuotoja. Jotkut kunnat ja kirkonisät ovat pystyneet järjestämään päivittäisen aterian niitä eniten tarvitseville. Eräs kreikkalainen supermarketketju taas pitää yllä sosiaalista supermarkettia, jolla tuetaan noin tuhatta perhettä saamaan viikoittain tarvitsemansa perushankinnat. Kansalaisjärjestöt ovat yrittäneet omalta osaltaan auttaa tarjoamalla parempiosaisille 5 ja 20 euron kuponkeja, joilla auttaa anonyymisti avun tarpeessa olevia kanssaihmisiään.
– Monet yliopistokoulutuksen saaneet ja kielitaitoiset nuoret ovat päätyneet lähtemään ulkomaille työtä etsimään. Epävarmat tulevaisuudennäkymät vaikuttavat negatiivisesti myös perheenperustamissuunnitelmiin.
– Pientä valonpilkahdusta tunnelin päässä näyttäisi olevan Kreikan talouden suhteen kun kuuden lamavuoden jälkeen kasvuodotukset tälle vuodelle ovat positiivisia. Myös Kreikan valtion budjetin perusjäämän odotetaan olevan positiivinen pitkästä aikaa. Nämä talouden positiiviset näkymät eivät kuitenkaan valitettavasti vielä tarkoita pienituloisten kansalaisten elämänlaadun parantumista kovinkaan nopeasti.
Mitä mieltä sinä olet?
