Saavutettavuustyökalut

Uutinen 27.1.2014

Kaikkien tuolileikkien äiti?

Lotta Nymann-Lindegren
Lotta Nymann-Lindegren työskentelee rekrytointiasioiden erityisasiantuntijana EU-edustustossa.

2014 on EU:n toimielimissä suurten muutosten vuosi. Kaikkien tuolikarusellien äidiksikin tätä huippuvirkojen rulettia voisi kutsua. Vaihtovuorossa ovat niin Euroopan parlamentin jäsenet, koko EU:n komissio kuin Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtajakin.

Komission puheenjohtajan paikasta käydään julkista kamppailua Euroopan tason poliittisten puolueiden kesken, sen ohella suuri mielenkiinto kohdistuu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan ns. korkeaan edustajan sekä Ecofin-komissaarin tehtäviin. Kulisseissa pohditaan myös mahdollisuuksia päätoimisen puheenjohtajan nimittämiseen euroryhmälle. Lisäksi vuonna 2014 valitaan uusi Naton pääsihteeri, jonka jotkut näkevät EU-nimityspakettia tasapainottavana elementtinä. Niin tai näin, urakka ei ole helppo – toukokuisten parlamenttivaalien tuloksena määrittyvien poliittisten voimasuhteiden ohella on huolehdittava niin suurten ja pienten kuin vanhojen ja uusienkin jäsenvaltioiden huomioimisesta, sukupuolten tasa-arvoa unohtamatta.

Myös virkamiestasolla tapahtuu

Harvempi ehkä tulee ajatelleeksi, että muutokset heijastuvat myös EU:n virkamieskuntaan. Komissaarien ja parlamentaarikkojen vaihtuessa joutuu suuri joukko poliittisia avustajia ja kabinettien työntekijöitä hakeutumaan uusiin tehtäviin, mikä synnyttää melkoista säpinää toimielinten sisällä. Komissaarit pyrkivät usein huolehtimaan omien luottoapureidensa sijoittumisesta mahdollisimman hyviin tehtäviin. Näitä ”laskuvarjolaisia” on putoillut pääosastoille jo jonkin aikaa, ja kevään mittaan tahti vain kiihtyy. Kierto on suurta myös pääjohtajien keskuudessa – monet ajoittavat eläkkeelle jäämisen komission vaihtumisen yhteyteen, toisille vaihdos taas tarjoaa mahdollisuuden siirtyä uusiin tehtäviin toiselle pääosastolle. Tähän mennessä vaihdoksia on julkistettu jo kymmenkunta, ja lisää lienee putkessa.
 
Lisää liikettä on luvassa, kun uusi parlamentti kesällä järjestäytyy ja uusi komissio toivottavasti jo loppuvuodesta aloittaa toimintansa. Uusien poliittisten painopisteiden ja niitä myötäilevän salkkujaon seurauksena komission organisaatiorakenne saattaa muuttua, pääosastoja syntyä ja kadota ja asiantuntijoiden kysyntä joillakin aloilla kasvaa – toisilla kenties supistua. Tämä vaikuttaa myös toimielinten pysyvien virkamiesten työkenttään. Parlamentissa toimivien poliittisten avustajien määrään vaikuttavat poliittisten voimasuhteiden lisäksi myös jäsenten valiokuntapaikat ja muut erityistehtävät. Ministerineuvostoon muutokset heijastuvat vähemmän dramaattisina, mutta sielläkin liikettä tapahtuu, samoin EU:n ulkosuhdehallinnossa, jossa ensi syksylle odotetaan laajaa nimityskierrosta.

Talouskriisi on pakottanut EU-hallinnonkin karsimaan virkoja ja leikkaamaan kuluja. Silti tarvetta on myös uusille pysyville virkamiehille. EU-virkamiehet rekrytoidaan pääsääntöisesti kaikkien toimielinten yhteisten karsintakilpailujen kautta, joita järjestetään sekä yleisvirkamiehille että eri alojen erityisasiantuntijoille. Seuraava yleisuran kilpailu avataan maaliskuussa, ja siihen toivotaan myös Suomesta runsaasti osaavia ja motivoituneita hakijoita. Muitakin kisoja on vuoden mittaan luvassa.

EU-edustusto suomalaisten tukena

EU-edustuston arjessa tämä tuolileikki näkyy monella tavoin. Tavoitteenamme on paitsi ennakoida ja arvioida tulevia muutoksia ja niiden merkitystä Suomelle, myös osaltamme tukea suomalaisten sijoittumista ja etenemistä EU:n hallinnossa. Tämä on tärkeää, jotta EU:n toimielimissä säilyy tasapainoinen edustus kaikista jäsenvaltioista – näin turvataan sekä asiantuntemus eri maiden oloista että hyväksyttävyys jäsenvaltioiden hallintojen ja kansalaisten silmissä. Ja vaikka Brysselissä työskentelee suuri joukko huipputaitavia ja motivoituneita suomalaisia, uusia tulijoita kaivataan kipeästi – siksi panostamme myös EU-uramahdollisuuksista tiedottamiseen ja rekrytointitukeen. Kun karuselli vuoden päätteeksi seisahtaa, on puolestaan aika huolehtia suhteiden solmimisesta uusiin vaikuttajiin ja suomalaisten verkostojen päivityksestä. Tehtävää siis riittää. Onneksi emme ole asialla yksin, onhan kyse koko valtionhallinnon yhteisestä edunvalvonnasta. Tärkeintä on, että Bryssel jatkossakin houkuttelee osaajien terävintä kärkeä – haastavista työtehtävistä ei ole puutetta.

Lotta Nymann-Lindegren /> Kirjoittaja on rekrytointiasioiden erityisasiantuntija EU-edustustossa.

target="_blank">Lisätietoja EU-urasta

Seuraa meitä