Saavutettavuustyökalut

Uutinen 6.3.2014

EU ja Venäjä – vahvasti riippuvaisia toisistaan

Euroopan unioni ja Venäjä ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. (Erityisesti energian osalta nämä ”strategiset kumppanit” tarvitsevat toisiaan.- tämä ehkä kuvatekstiin) Venäjälle EU on tärkein kauppakumppani ja EU:lle taas Venäjä on kolmanneksi suurin kauppakumppani. Suhde on siis molemmille osapuolille tärkeä. Sekä viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa että Venäjän sisäpoliittinen kehitys, etenkin ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan osalta, ovat kuitenkin tuoneet hieman mutkia matkaan. Näin totesi apulaisosastopäällikkö Hanna Lehtinen ulkoministeriön itäosastolta Lahdessa maanantaina pidetyssä Venäjän ja EU:n suhteita käsitelleessä seminaarissa.

Strategiset kumppanit

Euroopan unioni ja Venäjä ovat ”strategisia kumppaneita”. Se tarkoittaa, että yhteistyötä kehitetään erityisesti neljällä osa-alueella: yhteisellä talousalueella, yhteisellä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, ulkoisella turvallisuudella sekä tutkimus- ja koulutusaloilla. EU ja Venäjä kohtaavat huippukokouksessa kahdesti vuodessa. Sen lisäksi toimii laaja yhteistyöverkosto monilla eri tasoilla.

Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen elokuussa 2012 oli tärkeä saavutus myös Euroopan unionille. Neuvottelut kestivät 23 vuotta. Hanna Lehtisen mukaan Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen oli erittäin tärkeää myös Suomelle. Suomi on toiminut aktiivisesti EU:n Venäjä-politiikassa, esimerkiksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan kautta, joka on osa EU:n Venäjä-politiikkaa. Pohjoinen ulottuvuus on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin yhteistä politiikkaa. Se kattaa maantieteellisesti laajan alueen; Itämeren piirin, Luoteis-Venäjän ja Euroopan arktiset alueet.

Suomella on yhä myös kahdenvälistä Venäjä-politiikkaa. Hanna Lehtisen mukaan EU:n Venäjä-politiikka ei ole vaihtoehto kahdenvälisille suhteille, vaan suhteita hoidetaan monella eri rintamalla. Suomi pyrkii myös ajamaan aktiivisesti viisumihelpotuksia ja viisumivapautta, mutta varsinaisissa neuvotteluissa olemme osana Schengen-aluetta. Sooloilu ei siksi ole neuvotteluissa mahdollista.

Velaton Venäjä

Venäjän talous kasvoi viime vuonna 1,3 prosenttia. Kasvu on hidastunut, mutta päihittää silti vielä EU-maat. Venäjän talouden moottorina ollut yksityinen kulutus on alkanut myös hidastua. Valtion rooli taloudessa on jälleen kasvanut. Myös työvoima on kallistunut.

  • Kannattaa kuitenkin muistaa, että Venäjä on käytännössä nettovelaton maa, jonka inflaatio ja työllisyys ovat pysyneet melko hyvin hallinnassa, lähetystöneuvos Anna-Kaisa Heikkinen kertoi Lahdessa.

Suomelle Venäjä on aina ollut kauppakumppanina kolmen parhaan maan joukossa. Venäjän osuus viennistämme on 10 %. Joillakin sektoreilla osuus on merkittävämpi kuten elintarvikeviennissä, missä Venäjän viennin osuus on 30 % ja matkailussa 20 %. Venäjällä on tällä hetkellä kuutisensataa suomalaisyritystä. Suomi on kokoonsa nähden iso toimija Venäjällä. Tällä hetkellä Venäjällä olisi paljon kysyntää esimerkiksi terveysalan yrityksille.

  • Sotshin olympiakylässäkin on noin viisitoista suomalaisyritystä läsnä; Koneen hissejä, lumiteknologiaan liittyviä asioita ja esimerkiksi jotkut katsomopenkit ovat suomalaisyritysten tekemiä.
  • Yritysten pitää kuitenkin muistaa koko ajan kehittää esimerkiksi verkko- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja eteenpäin. Nämä asiat ovat monessa suhteessa jo pitkällä Venäjällä, Anna-Kaisa Heikkinen painotti lahtelaisyleisölle.

  

Minne menet naapurimme Venäjä? -tilaisuuden puhujat: lähetystöneuvos Anna-Kaisa Heikkinen, apulaisosastopäällikkö Hanna Lehtinen, Eurooppatiedotuksen päällikkö Riitta Swan, kansanedustaja Jouko Skinnari ja Kera Gorupin hallituksen puheenjohtaja Tapio Nieminen.

Seuraa meitä