Mistä suunta Euroopalle?
Euroopan parlamentin vaalien lähestyminen on käynnistänyt EU:n jäsenmaissa vilkkaan keskustelun unionin suunnasta. Keskustelua on vauhdittanut useiden eurooppalaisten säätiöiden käynnistämä hanke New Pack for Europe. Hanke on ehtinyt vierailla jo 17 pääkaupungissa esittelemässä ideoitaan. Maaliskuun alussa oli vuorossa Helsinki.
Uusi suunta Euroopalle -hankkeen puhemiehenä toimii Brysselin Vapaan yliopiston professori ja useiden EU:n instituutioiden neuvontajana toiminut portugalilainen Maria Joan Rodrigues. Hänen mukaansa ajankohta keskustelulle on juuri oikea finanssikriisistä toipuvassa ja parlamenttivaaleihin valmistuvassa unionissa.
Professori Rodrigues uskoo, että laajasta kansalaiskeskustelusta erotttuvat viime vaiheessa ne kehityslinjat, jotka saavat eniten kannatusta ja joiden pohjalle uusi parlamentti ja komissio voivat rakentaa omat tulevaisuusstrategiansa.
Kehityslinjoja sisämarkkinoista liittovaltioksi
Tähän mennessä keskustelusta on seuloutunut esiin viisi mahdollista kehityslinjaa . Suppeimmassa mallissa esitetään nykyrakenteiden purkamista ja paluuta sisämarkkina-alueeksi. Laajimmassa vaihtoehdossa ehdotetaan isoa loikkaa liittovaltion suuntaan.
Vähemmän unionia mallin kannattajat haluavat luopua kokonaan eurosta ja olisivat valmiita palauttamaan osan unionin päätösvallasta takaisin jäsenmaille.
Unionin remonttimallin kannattajista osa haluaa ratkaista syntyneet ongelmat, mutta eivät halua syventää integraatiota. Osa remonttimiehistä haluaa kasvattaa EU:n omaa budjettia ja syventää integraatiota mm. kasvattamalla parlamentin valtaa.
Liittovaltiomallin kannattajat ovat sitä mieltä, että pienet korjaukset eivät riitä, vaan tarvitaan isompi loikka, jossa jäsenmaat siirtävät monilla aloilla toimivaltaa unionille. Tässä mallissa EU:n budjettia kasvatettaisiin roimasti ottamalla mm. yhteinen verotus käyttöön. Euroopan parlamentille annettaisiin lisää valtaa.
Keskeiset asiat vaalikeskusteluun
Uusi suunta Euroopalle hanketta Suomessa vetävän Ulkopolittiisen instiruutin johtaja Teija Tiilikainen toivoo, että parlamenttivaalien lähestyessä keskustelussa puhuttaisiin oikeista asioista.
– Ehdokkaiden velvollisuus on tehdä äänestäjille selväksi omat mielipiteensä, painottaa Teija Tiilikainen.
Tiilikainen toivoo, että keskustelussa otettaisiin kantaa mm. jäsenmaiden ja EU:n väliseen vallanjakoon .
- EU:lle enemmän vai vähemmän valtaa? Kuinka turvataan kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, kuinka EU:n päätöksenteko rakennetaan, Tiilikainen luettelee keskeisiä kysymyksiä.
Uusi suunta –keskusteluasiakirjaa kommentoinut puolustusministeri Carl Haglund ei usko peruuttamisen auttavan Euroopan unionia.
– EU ei ole ruokalista, jolta jäsenmaat poimivat sillä hetkellä mieluisamman annoksen.
Haglund näyttää varovaisesti vihreää EU:n budjetin kasvattamiselle, jos sillä on saavutettavissa selviä hyötyjä.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki haluaa lähtökohdaksi toimivan unionin, ei uutta kansallisvaltiota.
- Eurooppalainen minimipalkka ja myöhemmin perustulo, kunnon työttömyysturva, luettelee Patomäki toimivan unionin sisältöä.
