Saavutettavuustyökalut

Uutinen 26.3.2014

Kroatia on majakka muille Länsi-Balkanin maille

Zagreb_kuva_Euroopan komissio

Eurooppatiedotuksen uusimmassa julkaisussa  Kroatia on EU:n uusin tulokas sukelletaan Kroatian kiehtovaan historiaan ja nykyhetkeen. Uusin EU maa toimii esimerkkinä muille Länsi-Balkanin alueen ehdokasmaille.

Kroatia oli osa Kaarle Suuren valtakuntaa

Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtajan Juhana Aunesluoman mukaan nykyhetken ymmärtämiseksi tarvitaan aina pitkän aikavälin näkemystä.  Jäsenyysneuvottelujen aikana Kroatian piti tehdä tiliä oman lähimenneisyytensä kanssa, hoitaa sodan jälkitila tahdikkaasti ja käytävä läpi suhteet serbien kanssa. Kiistat oli sovittava ennen kuin maa liittyy unionin jäseneksi. Jäsenyysneuvottelut kestivät peräti yhdeksän vuotta.

Entä millaisen jäsenmaan unioni sai Kroatiasta?

– Euroopan unioni sai vanhan eurooppalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja valtion, joka liittyi unioniin yksin. Kroatia liittyi liikkuvaan junaan ja kävi läpi omaa kriisiään, mutta EU muuttui sinä aikana myös. Ja Kroatia sopeutui tähän kaikkeen, Aunesluoma toteaa.

Tänä päivänä unioniin liittymisen ehdot ovat tiukemmat kuin vuosina 2004 ja 2007 liittyneillä mailla, sillä Euroopan unioni on muuttanut omaa suhtautumistaan laajentumiseen. Liittyminen unionin jäseneksi on vaikea prosessi, sillä Kööpenhaminan kriteerien täyttämisen lisäksi valtion on oltava eurooppalainen valtio. Tästä päättää viime kädessä Eurooppa-neuvosto.

Kun tutkii Kroatian historiaa, maa on kiistatta niin eurooppalainen valtio. Se oli osa Kaarle Suuren valtakuntaa ja Napoleonin sotien aika oli sille merkittävä.  Maan liittyminen unioniin on osa Kaakkois-Euroopan ja unionin välistä lähentymistä. Kroatia on edelläkävijä, joka antaa toiveikkuutta siitä, että hankaliakin tilanteita voidaan ratkoa. Aunesluoman mukaan Kroatia käy hyvin majakaksi muille alueen valtioille.

Kroatia on EU:n uusin tulokas_Eurooppatiedotus
Kroatia on EU:n uusin tulokas -kirja on Eurooppatiedotuksen uusin julkaisu.

Ei vain hajoamissotia

Suomesta saapuu yhä kasvava määrä turisteja Kroatiaan, ja meiltä löytyy Kaakkois-Eurooppaan liittyvää osaamista. Uudet jäsenmaat kiinnostavat, perustelee yksi kirjan kirjoittajista, yliopistotutkija Rinna Kullaa tarvetta uudelle julkaisulle.

– Milloin Kroatian olisi pitänyt tulla itsenäiseksi tai miksi Kroatia ei ole ollut itsenäinen valtio jo aikaisemmin? Entä millainen EU-maa Kroatia on ja mitä maalla on annettavanaan EU-yhteistyössä? – Hajoamissotien tapahtumia ja muistoa on käsitelty julkisuudessa paljon, mutta ne eivät ole ainoa asia tässä tekstissä, tiivistää Kullaa.

Kirjassa kerrotaan maan pitkästä historiasta, maan asemasta osana Kaakkois-Eurooppaa ja maan merkityksestä EU:ssa. Mukana on myös runsaasti kartta-aineistoa Rooman valtakunnasta tähän päivään, vertailutietoa Suomeen ja muita tietolähteitä.

Kieli ja kulttuuri kukoistavat

Kroaatin kieli ja Kroatian kulttuuri ovat kukoistavia, niillä ei ole enää uhkaa. Kroaatti on hyvin vanha kieli, jo 1100-luvulta lähtien kirjoitettu ja katolisenkin kirkon kielenä käytetty. Kieli muuttuu sitä mukaa, miten sitä käytetään, mutta perinteinen kroaatti on edelleen käytössä. Kroatiassa on myös useita kielellisiä vähemmistöjä.

Katolinen kulttuuri näkyy edelleen vahvasti etunimissä. Katoliset nimet ovat aina olleet tärkeitä ja kirkon perinteeseen kuuluvia. Tänä päivänä henkilön taustaa ei pysty päättelemään aina etunimestä, sukunimestä kylläkin.  Miehillä on tilastojen valossa perinteisempiä nimiä kuin naisilla. Myös nimistöstä näkyy pitkä historia. Ne kertovat yhteyksistä menneisiin aikoihin ja muihin kansoihin.

Juha Ottman_Eurooppatiedotus
Apulaisosastopäällikkö Juha Ottman ulkoministeriöstä kertoi uuden kirjan julkaisutilaisuudessa EU-laajentumistilanteesta Kroatian jälkeen.

Länsi-Balkanilla on jäsenyyshaluja

Kroatian jälkeenkin riittää Länsi-Balkanilla vielä EU-hakijamaita, vaikka unionin vetovoima ei ole kaikkialla kovin hohdokas tällä hetkellä.

– EU:ssa on talouskriisi ja Islanti jäädyttää jäsenyysneuvottelut.  Turkki on puolestaan neuvotellut pisimpään, mutta jakaa eniten jäsenvaltioiden kantoja, ulkoministeriön Euroooppa-osaston apulaisosastopäällikkö Juha Ottman kertoo.

– Montenegro ja Serbia ovat aloittaneet neuvottelut EU-jäsenyydestä. Balkan on tasku EU:n sisällä, alue jota lähennetään unioniin, mikä palvelee meidänkin intressejämme. EU on antanut alueelle mittavaa taloudellista apua ja luonut assosiaatiopolitiikan. Länsi-Balkanilla on koko ajan tunnustettu jäsenyysperspektiivi , Ottman korostaa.

Neuvotteluja käyvillä mailla on samoja ongelmia. Tällä hetkellä pyrkimyksenä on saada ensimmäiseen käsittelyyn vaikeimmat asiat kuten oikeusvaltion toiminta, korruptio, poliisi ja rajaturvallisuus. 

Esimerkiksi Serbian kanssa neuvottelut etenevät suht nopeasti, mutta ratkottavana on sodista johtuvia asioita. Maalla on oltava hyvät naapurisuhteet, yhteistyökykyä ja kyky toimia sotarikostuomioistuimen kanssa. Jos Serbia ei tunnusta Kosovoa, sillä menee jäsenyysneuvotteluissa pidempään kuin Kroatialla. Se on kompastuskivi, sillä EU:n sisälle ei haluta konfliktia.

EU-perspektiivissä Kosovolla on heikoin tilanne, sillä viisi EU-maata ei ole tunnustanut maan itsenäisyyttä. Bosnia-Hertsegovina kärsi eniten sodissa, ja tällä hetkellä sen olisi vaikea toimeenpanna EU-säädöksiä. 

target="_blank">Kroatia on uusin EU-tulokas -kirja löytyy verkkosivuiltamme myös e-julkaisuna

Seuraa meitä