Saavutettavuustyökalut

Uutinen 31.3.2014

Kevät, kurjet ja EU-kilpailut

Lotta Nymann-Lindegren
Lotta Nymann-Lindegren työskentelee rekrytointiasioiden erityisasiantuntijana EU-edustustossa

Taas on tullut se aika vuodesta. Enkä nyt puhu muuttolinnuista tai kevään ensimmäisistä, ujoista hiirenkorvista, vaan toissaviikolla käynnistyneestä hausta EU-virkamiesuralle. Hakuprosessi on pitkä, ja tuloksia on luvassa todennäköisesti vasta ensilumien aikaan. Menestyksen siemen on kuitenkin kylvettävä nyt, jos toiveissa on ura EU-toimielimissä.

EU:n rekrytointijärjestelmä on vanhaa ranskalaista perua, ja sen lähtökohtana ovat avoimet kilpailut, joiden kautta valitaan vuosittain tietty määrä uusia ehdokkaita ns. varallaololistoille. Näiltä listoilta toimielimet rekrytoivat tarvitsemansa uudet virkamiehet.

Hakea voi jo alemmalla korkeakoulututkinnolla, ja yleisuran kilpailuissa tutkinto voi olla miltä alalta tahansa. Tärkeää on kielitaidon ohella se, että hakijalla on valmiudet työskennellä monikielisessä ja -kulttuurisessa työyhteisössä vaihtelevien tehtävien parissa. Työkokemusta ei varsinaisesti edellytetä, mutta siitä on selvästi hyötyä viimeistään siinä vaiheessa, kun toimielimet ryhtyvät etsimään tarpeisiinsa sopivia ehdokkaita varallaololistalta.

Rekrytointikilpailujen järjestämisestä kaikkien toimielinten puolesta vastaa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto (European Personnel Selection Office), tuttavallisemmin EPSO.  EPSO hoitaa tietokonetesteihin perustuvat alkukarsinnat, varsinaiset soveltuvuustestit ja haastattelut sekä näiden pohjalta tapahtuvan lopullisen valinnan.

Ensimmäisen vaiheen tietokonetestiin kuuluu pakollinen harjoituskoe, joka tehdään EPSO:n sivuilla – siitä saa hyvän kuvan varsinaisen testin sisällöstä ja vaatimustasosta.  Varsinainen koe tehdään sille erikseen varatuissa tiloissa joko Suomessa tai muualla, testipaikka ja -ajankohta varataan itse EPSO:n kautta. Vasta kakkosvaiheen testejä varten on matkustettava Brysseliin.

Kilpailu on perinteisesti äärimmäisen kovaa, ja tästä kierroksesta povataan ennätysmäisen tiukkaa. Listalle valitaan tällä kertaa vain 137 parasta, ja vaisujen kasvunäkymien ja korkean nuorisotyöttömyyden seurauksena hakijamäärät nousevat todennäköisesti hyvin korkeiksi. Tätä ei kuitenkaan kannata liiaksi säikkyä – hakijoiden joukossa on aina myös tukuittain onnenonkijoita. Aina kannattaa siis hakea, jos vain paperit ja motivaatio ovat kunnossa.

Tätä jälkimmäistä on mahdollista nyt myös itse testata EPSO:n sivuilla. Vapaaehtoisella testillä voi tarkistaa, vastaavatko omat tiedot ja odotukset sitä, mitä EU-uran osalta on odotettavissa. Testi ei ole karsiva, eikä siis vaikuta valintaprosessiin. Tarkoituksena on ainoastaan oikoa mahdollisia harhakäsityksiä – EPSO:n mukaan yllättävän moni hakijoista esimerkiksi olettaa, että EU-virkamies voi työssään käyttää omaa äidinkieltään tai työskennellä myös omassa kotimaassaan.

EU-uralle ei kannata hakea, jos Brysselissä tai Luxemburgissa asuminen ei ole itselle tai perheelle vaihtoehto, mutta kansainvälisistä tehtävistä kiinnostuneelle se sen sijaan on ainutlaatuisen mielenkiintoinen ja monipuolinen uravalinta. 

Suomalaiset EU-virkamiehet nostavat  työnsä parhaiksi puoliksi tehtävien mielekkyyden ja haasteellisuuden ohella useimmiten myös erittäin osaavat ja inspiroivat työtoverit sekä mahdollisuuden liikkua uran aikana tehtäväkentältä toiselle.

EU toimii ja vaikuttaa tänä päivänä lähes kaikilla politiikka-aloilla, ja EU rekrytoikin yhä useammin myös erityisalojen asiantuntijoita. Yleisuran kilpailujen ohella käynnissä on tällä hetkellä myös esimerkiksi tilintarkastajille sekä rakennusalan avustaville virkamiehille tarkoitetut kilpailut. Näistäkin lisätietoja löytyy EPSO:n sivuilta.

Jos EU-ura siis on ollut mielessä, älä emmi tarttua tilaisuuteen. Hakuaika yleisuran tehtäviin umpeutuu 15. huhtikuuta.

Lotta Nymann-Lindegren 

Kirjoittaja on rekrytointiasioiden erityisasiantuntija EU-edustustossa

Lisätietoja avoinna olevasta yleisuran kilpailusta EPSO:n sivuilla:  http://europa.eu/epso/apply/jobs/perm/2014/graduates/index_en.htm

Seuraa meitä