Kuukauden kysymys: Mitä EU voi tehdä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi?
Eurooppatiedotus kysyy kuukausittain ajankohtaisista EU-aiheista asiantuntijoilta ja päättäjiltä. Tällä kertaa kysyimme EU:n keinoista vaikuttaa Ukrainan kriisin vakauttamiseen. Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta vastasi.
– EU:n on nyt tällä viikolla otettava nopeasti kantaa ja sovittava toimistaan suhteessa Venäjän toimintaan Krimillä ja Ukrainan alueella laajemminkin. Oikeastaan taloudelliset sanktiot ovat EU:lle ainoa keino vaikuttaa. Talouspakotteiden lisäksi EU:lla ei juuri ole muita keinoja kriisin laukaisemiseksi kuin niin sanotut pehmeät keinot osoittaa kantansa ja neuvottelemalla.
– Toinen asia on sitten Ukrainan yhteiskunnallisen uudistusprosessin ja demokratiakehityksen pitkäaikaisempi tukeminen. Tähän Ukrainan vakaamman tulevaisuuden tukemiseen EU:lla on paljon enemmän keinoja ja kannustimia kuin akuutin kriisin ratkaisemiseen ja Venäjän painostamiseen. EU:lla oli merkittävä rooli myös 2000-luvulla entisen Jugoslavian alueen vakauttamisessa sotien jälkeen. EU:lla on siis hyviä kokemusta erilaisista vakauttamis- ja sovintoprosesseista.
– Ensimmäinen raide tässä on jo avattu, kun EU on sopinut Ukrainalle 11 miljardin euron tukipaketista. Mukana Ukrainan tukemisessa ovat myös Kansainvälinen Valuuttarahasto ja Yhdysvallat.
– EU on siis jo sitoutunut huomattavaan taloudelliseen tukeen Ukrainalle. Välittömässä talouskriisissä auttaa jo myönnetty tukipaketti, mutta Ukrainassa pitää tehdä myös isoja rakenteellisia uudistuksia. Siinä EU on luvannut tukea Ukrainaa. Osa jo luvatusta taloustuesta onkin ehdollista; seuraavat erät maksetaan sitä mukaa kuin rakenteellisia uudistuksia on tehty. Suunnitteilla saattaa olla myös erillinen oma Ukraina-ohjelma, jolla maata kehitetään.
– EU on luvannut myös teknistä apua muun muassa oikeuslaitoksen uudistamiseen.
– Vielä tämän vuoden puolella tulee varmasti myös uudelleen ajankohtaiseksi assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen Ukrainan ja EU:n välille. Eli palataan tavallaan siihen tilanteeseen, joka oli viime syksynä. Jossain vaiheessa EU:ssa tullaan myös ottamaan kantaa Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyysprosessiin; siihen onko se ylipäätään mahdollista joskus tulevaisuudessa ja millä aikataululla.
– Näin jälkikäteen voi todeta, että EU:ssa ei selvästikään nähty ajoissa sitä, miten vakavana uhkana Venäjä näki EU:n Itäisen naapuruuspolitiikan, erityisesti turvallisuuspolitiikan kannalta. EU teki tavallaan yhtaikaa sekä liikaa että liian vähän. Se ajoi sopimuspolitiikkaa Ukrainan kanssa niin määrätietoisesti, että huolestutti Venäjän. Mutta EU ei kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan Ukrainan silloista johtoa sopimuksen merkityksestä. Tämä tilanne tuli Euroopan unionille kyllä yllätyksenä.
