Saavutettavuustyökalut

Uutinen 10.4.2014

Suomi ja EU:n ulkosuhteet: Mitä kuuluu Pohjois-Afrikkaan kolme vuotta arabikevään alkamisen jälkeen?

Euromed

– Afrikan talous on vakaassa kasvussa ja IMF:n ennusteiden mukaan yksi vahvimmin kasvavista mantereista tulevaisuudessa. Pohjois-Afrikka on tärkeä välittäjä Euroopan ja muun Afrikan välillä, mutta myös itsessään kiinnostava markkina-alue. Näillä sanoin Suomen Algerian-suurlähettiläs Hannele Voionmaa avasi Turussa järjestetyn Mitä kuuluu Pohjois-Afrikkaan? –seminaarin.

Osana Suomen ja EU:n ulkosuhteita käsittelevää seminaarisarjaa perehdyttiin Turussa huhtikuun alussa Pohjois-Afrikan maiden tarjoamiin uusiin yhteistyömahdollisuuksiin niin yrityksille kuin kansalaisjärjestöille. Kolme vuotta arabikevään jälkeen alue on vakautumassa, vaikka maiden välillä onkin edelleen eroja esim. turvallisuustilanteessa. Suomen kuten muunkin EU:n suhteita alueen maihin määrittävät muun muassa EU:n assosiaatiosopimukset. Pohjois-Afrikan maista ainoastaan Libyan kanssa sopimus tällä hetkellä uupuu.  

Algerialla, alueen pinta-alaltaan suurimmalla maalla, on takanaan vaikea lähimenneisyys, mutta tilanne maassa vähitellen vakautunut. 

– Kansalaiset haluavat uudistuksia, mutta eivät haluaa sekoittaa politiikkaa ja uskontoa. Algerian uusi perustuslaki on yksi askel maan hitaan demokratisoitumisen tiellä.

Voionmaa Baccouche ja Loikas
Suurlähettiläs Hannele Voionmaa, Karim Aissa Baccouche ja talousneuvonantaja Antti Loikas rohkaisevat suomalaisia kehittämään yhteistyötä Pohjois-Afrikan maiden kanssa.

– Presidentti Bouteflikan valtakausi on jatkunut viisitoista vuotta. Maassa odotetaankin nyt  jännityksellä huhtikuun puolen välin presidentinvaaleja, suurlähettiläs Voionmaa kertoi maan yhteiskunnallisesta tilanteesta.

Algerian ja Egyptin viennin arvo yli puoli miljardia

Elintaso on noussut alueen maista ehkä Algeriassa kaikkein eniten viime vuosina. Maan talous kasvaa Kansainvälinen valuuttarahaston mukaan jopa 4,5 % tänä vuonna.  Maa on velaton ja sillä on laajat energiavarat. Algeria vie paljon kaasua, ja vientituloilla rahoitetaan nyt suuria hankkeita.

– Suomalaisella rakentamisella, meriteollisuudella ja ICT-osaamisella on Algeriassa paljon mahdollisuuksia, suurlähettiläs Hannele Voionmaa painotti.

Suomen kauppa Algerian kanssa on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Viime vuonna viennin arvon odotetaan olevan noin 210 miljoonaa euroa. Pohjois-Afrikan maista kauppasuhteet ovat vakaat myös Egyptin kanssa. Perinteet yltävät yli sadan vuoden taakse.

–Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomen vienti Egyptiin on pysynyt vakaana, lähes 300 miljoonan euron arvoisena. Pohjois-Afrikassa on aina kysyntää esimerkiksi suomalaiselle puulle, talousneuvonantaja Antti Loikas ulkoministeriöstä kertoi.

Jasmiinivallankumous toi sananvapauden ja vapaat kansalaisjärjestöt

Faktaruutu: EU ulkosuhteet Pohjois-Afrikka

Talouskasvu on Tunisiassa ollut naapurimaata Algeriaa vaatimattomampi, mutta demokratisoitumiskehitys sitäkin ripeämpää.

–Tunisian arabikevään tai jasmiinivallankumouksen, kuten paikalliset sanovat, taustalla oli monia syitä. Ihmiset olivat tyytymättömiä korruptioon, alueelliseen epätasa-arvoon, nuorisotyöttömyyteen ja demokratian puutteeseen, Karim Aissa Baccouche jakoi kokemuksiaan Tunisian vuosiltaan.

Jasmiinivallankumous mullisti Tunisina hallinnon perin pohjin ja maan ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin lokakuussa 2011. Demokratisoitumisprosessi jatkuu yhä.

– Vallankumouksen negatiivisin seuraus on ollut elinkustannusten, erityisesti elintarvikkeiden ja polttoaineiden kallistuminen. Samoin turvallisuustilanne on huonontunut.  Myönteisintä on sananvapaus ja kukoistava, jopa 15 000 uuden kansalaisjärjestön kenttä, Baccouche summasi Turussa.

Baccouche on työskennellyt usean vuoden ajan Suomen suurlähetystössä Tunisiassa hoitaen  kansalaisjärjestöille suunnattua rahoitusohjelmaa.  Monet paikalliset järjestöt ovat edelleen hyvin riippuvaisia kansainvälisestä rahoituksesta.

– Suomalaisilla olisi paljon annettavaa kansalaisjärjestöille Tunisiassa. Suomi on alueella uusi toimija, päinvastoin kuin vaikkapa Italia ja Ranska, joten meidät mielletään neutraaliksi.

– EU on paikallisille on pitkälti abstraktio. EU:n tukemat hankkeet nähdään niitä hoitavien ihmisten kansallisuuksien valossa usein erheellisesti esimerkiksi ranskalaisina tai italialaisina, Baccouche analysoi tilannetta. 

Seuraa meitä