Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.5.2014

Ketä meppi edustaa?

Kuva: Euroopan parlamentti
Parlamentti äänestää Kuva: Euroopan parlamentti

Europarlamenttivaalien alla keskustelu meppien eli Euroopan parlamentin jäsenten merkityksestä ja vaikutusvallasta vilkastuu, ja ehdokkaat – totta kai – kehuvat kilvan kykyjään. Jo meppinä istuneista kaivetaan esille erilaisia läsnäolotilastoja tai muuta numerotietoa osoittamaan ehdokkaan ahkeruutta.

Kysytäänpä tutkijoiden näkemyksiä: Kenen asialla meppi europarlamentissa on? Onko hänellä oikeasti vaikutusvaltaa?

– Ensimmäistä on tutkittu ja siihen voin vastata, sanoo Tapio Raunio, valtio-opin professori Tampereen yliopistosta.

– Toiseen kysymykseen en suostu vastaamaan, koska sen mittaaminen on tutkijalle mahdotonta.

Britanniasta johdettu href="http://www.lse.ac.uk/government/research/resgroups/EPRG/MEPsurveyData.aspx"> Mep Survey tutkii meppien toimintaa joka vaalikausi. Tuorein tieto esimerkiksi äänestyskäyttäytymisestä löytyy vuonna 2010 valmistuneesta raportista.

Tuomas Iso-Markku. kuva: Eurooppatiedotus
Tuomas Iso-Markku

Europarlamentaarikkojen on aina tehtävä päätös kansallisen tai eurooppalaisen edun mukaisesti. Oman EP-puolueryhmän päätös on yhtä kuin eurooppalainen vaihtoehto. Mutta yleistys on karkea, ja loppujen lopuksi tämä valintatilanne tulee mepille varsin harvoin, Raunio sanoo.

Useimmiten kansallinen etu ei nouse pääosaan. Parlamentaarikot myös painottavat eri asioita, itselleen läheisimpiä. 

Tapio Raunio. Kuva: fiia.fi
Tapio Raunio, kuva: fiia.fi

Suomalaismepit suomalaisen ja eurooppalaisen politiikan välissä

Ulkopoliittisen instituutin UPIn tutkija Tuomas Iso-Markku on perehtynyt suomalaismeppien äänestyskäyttäytymiseen. Hänen mielestään he operoivat suomalaisen ja eurooppalaisen politiikan välimaastossa.

– Useimmat mepit seuraavat valtaosassa äänestyksiä eurooppalaisen puolueryhmänsä linjaa. Näin on neljässä viidestä äänestyksestä, Tuomas Iso-Markku laskee.

Suomessa näkyvimmiksi europarlamentin äänestyksistä ovat nousseet kansallisesti tärkeät kolme aihetta: eurobondit, rikkidirektiivi ja kuljetusyrittäjien työaika. Viimemainitun EP hyväksyi äänin 368 – 301, ja siinä syntyi selkeä oikeisto-vasemmisto-jakolinja: vihreät ja SDP olivat puolesta, loput Suomen mepeistä vastaan.

Rikkidirektiivistä äänestettiin niin ikään. Suomalaisista kannattajia oli 4 ja vastustajia 8, ja direktiivi hyväksyttiin parlamentissa äänin 606 – 55. Myös eurobondit jakoi äänestyksessä suomalaismepit. Europarlamentti hyväksyi eurobondeja puoltavan kannan äänin 515 – 125, suomalaisista 6 kannatti, 4 vastusti, yksi äänesti tyhjää ja yksi ei äänestänyt.

– Yhteenvetona suomalaismepeistä voisi sanoa, että uskollisimpia omalle eurooppalaiselle puolueryhmittymälleen ovat 98-prosenttisesti vihreät ja SDP, Tuomas Iso-Markku summaa.

Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa Keiden kanssa, kenen asialla? Suomalaiset euroedustajat ja Euroopan parlamentin toimintatavat keskusteltiin 13.5.2014 (Helsingin Wanhassa Satamassa)  siitä, ketä mepit edustavat ja miten heidän kannattaa toimia valtansa maksimoimiseksi europarlamentissa.

Lue myös:

target="_blank">Euroopan parlamentissa ei pelata maajoukkueissa

Seuraa meitä