Saavutettavuustyökalut

Uutinen 12.6.2014

Asteittainen siirtyminen pankkiunioniin

Pankkiunioni ja tarkemmin sanottuna Euroopan yhteinen pankkivalvonta ja kriisinratkaisu tulevat muuttamaan merkittävästi viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmiin ajautuneiden pankkien toimintaan.

Eurooppa-neuvosto eli EU-huippukokous päätti pankkien valvontavastuun siirtämisestä Euroopan Keskuspankille (EKP) kesäkuussa 2012. Marraskuussa 2013 tuli voimaan yhteistä valvontamekanismia (Single Supervisory Mechanism, SSM) koskeva asetus, jolla EKP:lle annettiin toimintavaltuudet. Vastuu merkittävien eurooppalaisten pankkien valvonnasta siirtyy näin yhteiselle pankkivalvontaviranomaiselle marraskuussa 2014. Suomesta EKP:n suoraan valvontaan tulevat Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola ja Danske Bank. 

Euroopan pankkiunioni koostuu yhteisen pankkivalvontamekanismin lisäksi yhteisestä eurooppalaisesta kriisinratkaisujärjestelmästä sekä kansallisten talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamisesta. Kriisinratkaisumekanismi aloittaa toimintansa vuonna 2015. Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi on siis tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 alussa ja perustaa kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset sekä Euroopan yhteinen kriisinratkaisuviranomainen.

Talletussuoja

Talletussuojajärjestelmän lopullinen muoto pankkiunionissa on vielä auki. Pankkiunioni tullee jatkossakin rakentumaan vielä pitkään nykyisten kansallisten talletussuojajärjestelmien varaan. Hyödyllistä on ensin harmonisoida nykyisin sangen erilaisia talletussuojajärjestelmiä.

Miten kävi Suomen kannalta tärkeimmille kysymyksille?

EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti saavuttivat maaliskuussa 2013 poliittisen yhteisymmärryksen yhteisestä kriisinratkaisumekanismista (SRM). Euroopan parlamentti hyväksyi sitä koskevan asetuksen huhtikuussa 2014. Suomelle tärkeimmät kysymykset tulivat huomioiduiksi pankkiunionia koskevissa neuvotteluissa. Ne koskivat sijoittajavastuun toteuttamista, kriisinratkaisuviranomaisen itsenäisen toiminnan turvaamista sekä riittävää turvaa yhteisten varojen pidättyvälle käytölle.

Miksi pankkiunioni on tärkeä?

Talouskriisin aikana todistetun pankkien ja valtioiden välisen noidankehän murtaminen on tärkeä tavoite Euroopassa.  Rahoitusmarkkinat ja pankkitoiminta ovat ylikansallista toimintaa, mutta valvonta ja kriisinratkaisut ovat jääneet kansalliselle tasolle ja vaihdelleet siksi suuresti. Yhteinen valvontamekanismi on merkittävä askel kohti parempaa. Se yhdenmukaistaa valvontaa ja estää mahdollisen pankkeja suosivan kansallisen kotiinpäin vedon.

Toimiva pankkiunioni tulisi pienentämään sekä finanssikriisien todennäköisyyttä että niiden yhteiskunnallisia kustannuksia. Tällöin pankkijärjestelmä voi tehokkaasti hoitaa sen keskeisen yhteiskunnallisen tehtävän eli kotitalouksien ja yritysten luotottamisen.

Toimiakseen kunnolla yhteisen valvontamekanismin lisäksi on välttämätöntä luoda tehokkaat välineet kriisitilanteiden ratkaisemiseksi. Tähän tarkoitukseen tulevatkin käyttöön elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi sekä yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvissa maissa sovellettava kriisinratkaisumekanismi. Ilman jälkimmäistä ei suurien rajat ylittävien pankkien ongelmia pystyttäisi edelleenkään ratkaisemaan ilman vakavia häiriöitä ja veronmaksajien tukea.

Pankkiunioni on osa laajempaa talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämistä.

Seuraa meitä