Saavutettavuustyökalut

Uutinen 13.6.2014

Vain huonoja uutisia

Syyria

Rauhallisista mielenosoituksista raa’aksi sisällissodaksi kärjistynyt tilanne Syyriassa on jatkunut jo kolme vuotta. Tulevaisuus näyttää synkältä, ja maata verrataan Somalian ja Afganistanin kaltaisiin sotien repimiin valtioihin. Viime kuukausina sota on erityisesti EU:ssa jäänyt Ukrainan kriisin varjoon, mutta kansainvälistä yhteisöä vaivaa myös pitkään jatkuneen konfliktin ja neuvottomuuden aiheuttama Syyria-väsymys.

Kahden turhauttavan vuoden jälkeen tehtävästään toukokuussa eronnut YK:n ja Arabiliiton erityisedustaja Lakhdar Brahimi varoittaa, että Syyriasta uhkaa tulla Somalian kaltainen hajonnut valtio, jota hallitsevat alueelliset sotapäälliköt. Brahimi myös vertaa Syyrian kehitystä Afganistaniin vuonna 1999, jolloin kansainvälinen yhteisö ei ollut tarpeeksi kiinnostunut kaukaisen köyhän maan ongelmista, tunnetuin seurauksin.

Erityisesti EU:ssa Syyria on viime kuukausina jäänyt Ukrainan kriisin varjoon. Mutta Ukraina on vain osasyyllinen. Kansainvälistä yhteisöä vaivaa Syyria-väsymys, mikä johtuu sekä pitkään jatkuneesta konfliktista että neuvottomuudesta ratkaisun löytämiseksi. Tunnelin pää on musta.

Keväällä 2011 rauhallisista mielenosoituksista alkaneen ja raa’aksi sisällissodaksi kehittyneen konfliktin luvut ovat karmeita:150 000 kuollutta, 6,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja 2,5 miljoonaa muihin maihin paennutta. Humanitaarisen avun tarve pelkästään tänä vuonna on 4,7 miljardia euroa, mikä on lähes puolet YK:n koko humanitaarisen avun rahoituksesta vuodelle 2014. Maan infrastruktuuri ja rakennuskanta on kirjaimellisesti raunioina ja Syyrian jälleenrakentaminen tulee kestämään vuosikymmeniä.

Saija Nurminen
Saija Nurmisen vastuualueelle EU-edustustossa kuuluvat muun muassa Lähi-itä ja Eteläinen naapurusto

Euroopan komissio on yhdessä jäsenmaiden kanssa yksi suurimpia humanitaarisen avun antajia niin Syyriassa kuin sen naapurialueilla. Tähän mennessä apua on annettu yhteensä 2,6 miljardia euroa. EU teki myös aktiivisesti töitä YK:n humanitaarisen Syyria-päätöslauselman aikaansaamiseksi helmikuussa. Päätöslauselman toimeenpanossa ei ole kuitenkaan onnistuttu. Tällä hetkellä yli 200 000 ihmistä on saarrettuna ja humanitaarinen apu tavoittaa vain murto-osan heistä.  Erityisesti presidentti  Bašar al-Assadin hallinto mutta myös muut konfliktin osapuolet käyttävät saartoja ja siviilien näännyttämistä yhtenä taistelumuotona.

Siviiliväestö on joutunut poikkeuksellisen kovan väkivallan kohteeksi, äärimmäisenä esimerkkinä viime elokuussa tapahtunut kemiallisten aseiden isku. EU on jäsenmaiden rinnalla pyrkinyt tekemään oman osansa tukeakseen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) ja YK:n yhteismissiota Syyrian kemiallisten aseiden hävittämiseksi. Unioni on muun muassa myöntänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP)budjetista lähes 15 miljoonaa euroa OPCW:n alaiseen tuhoamisrahastoon.

Suurin osa kemikaaleista on pakattu ja valmiina tuhottavaksi, mutta paljon työtä on vielä jäljellä, ja mission viimeistely 30. kesäkuuta mennessä näyttää haastavalta. Samaan aikaan Syyriasta on saatu raportteja kloorikaasun käytöstä siviiliväestöä vastaan, mikä on kemiallisten aseiden kieltosopimuksen vakava loukkaus.

Syyrian sisällissota aiheuttaa alueellista epävakautta, josta viimeisimpänä esimerkkinä ovat tällä viikolla uutisoidut levottomuudet Irakissa. Suurta huolta aiheuttaa se, että ääriliikkeet ovat pystyneet täyttämään valtatyhjiön eri puolella Syyriaa. Syyria myös vetää puoleensa ulkomaisia taistelijoita niin Afganistanin taistelukentiltä kuin Euroopan lähiöistäkin.

Poliittinen raide, niin kutsuttu Geneve-prosessi, on tällä hetkellä pysähdyksissä. Osapuolet tulivat vastahakoisesti neuvottelupöytään alkuvuodesta 2014, mutta keskustelut eivät johtaneet mihinkään.  On arvioitu, että niin kauan kuin molemmat osapuolet laskevat pystyvänsä voittamaan sotilaallisesti neuvotteluhalukkuutta ei ole. Toisaalta sotilaallisesti ollaan myös pattitilanteessa, koska kukaan ei ole selkeästi pääsemässä niskan päälle.

Syyria on ollut säännönmukaisesti EU:n ulkoministerien ulkoasiainneuvoston agendalla ja siitä on viimeisen kolmen vuoden aikana annettu lähes kahdet kymmenet neuvoston päätelmät. Kesäkuun neuvostossa on tarkoitus taas keskustella Syyriasta tilanteessa, jossa kerrottavana on vain huonoja uutisia.

Saija Nurminen 

Kirjoittaja on lähetystöneuvos

Seuraa meitä