Assosiaatiosopimus lähentää Ukrainaa EU:hun
Ukraina allekirjoitti tänään Brysselissä jo kertaalleen hylkäämänsä vapaakauppa- ja assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa. Myös Georgia ja Moldova allekirjoittivat samanlaisen sopimuksen Eurooppa-neuvoston yhteydessä. Sopimus ei merkitse EU:lta lupausta unionin jäsenyydestä, mutta se edistää maiden taloudellista ja poliittista lähentymistä.
Ukrainan edellinen allekirjoitusyritys kariutui marraskuun lopussa Vilnan huippukokouksessa. Silloinen Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš yllättäen hylkäsi pitkään neuvotellun syvään lähentymiseen tähtäävän sopimuksen EU:n kanssa, ja valitsi sen sijaan Venäjän tarjoaman taloudellisen avun. Valta on vaihtunut Ukrainassa sitten viime marraskuun, ja toukokuussa pidetyissä presidentinvaaleissa selväksi voittajaksi ylsi EU-myönteinen Petro Porošenko.
EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen poliittiset osat allekirjoitettiin jo maaliskuun lopussa pidetyn EU:n päämiesten kokouksen yhteydessä. Samassa huippukokouksessa päätettiin Ukrainan tapahtumien vuoksi aikaistaa Georgian ja Moldovan assosiaatiosopimusten allekirjoitusta kesäkuulle elokuun sijaan.
EU:n kumppanuusohjelma pohjana
EU:lla on ollut osana naapuruuspolitiikkaa itäisen kumppanuuden ohjelma vuodesta 2009 alkaen. Kumppanuuden tavoitteena on edistää poliittista ja taloudellista yhdentymistä tukemalla kumppanimaita. Itäisen kumppanuuden piiriin kuuluvat entiset neuvostotasavallat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Näistä Valko-Venäjä ja Armenia ovat ilmoittaneet liittyvänsä Venäjän johtamaan Euraasian tulliliittoon, jonka kanssa EU:n assosiaatiosopimusten yhteydessä perustettavat laajat vapaakauppa-alueet ei ole yhteensopiva.
Assosiaatiosopimuksen tärkein merkitys on vapaakauppa-alueen perustamisessa. Kaupanesteitä kuten tulleja poistamalla edistetään kumppanimaiden ja EU:n keskinäistä kaupankäyntiä.
Sopimuksen seurauksena Ukrainan, Moldovan ja Georgian tuotteiden vienti EU-maihin helpottuu. EU:n komission arvion mukaan Ukrainan vienti EU-maihin tulisi kasvamaan noin miljardin euron vuosivauhtia tulevina vuosina. Esimerkiksi moldovalaisten viinien odotetaan löytävän tiensä aiempaa helpommin EU-alueelle.
Assosiaatiosopimusten vapaakauppa-alueiden myötä kumppanimaiden lainsäädäntöä harmonisoidaan laajalti EU-lainsäädäntöön muun muassa teknisessä sääntelyssä, palveluiden kaupassa, kilpailulainsäädännössä ja valtiontukisäännöissä. EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien suoja paranee.
Lisäksi assosiaatiosopimus edistää yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla. Sen pyrkimyksenä on vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien noudattamista. Sopimus lisää yhteistyötä maahanmuutto-, turvapaikka ja rajahallinta-asioissa sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa. Yhteistyö lisääntyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Sopimukset ovat merkittäviä myös EU:lle
Sopimusten solmiminen on EU:n kannalta ennen kaikkea poliittisesti merkittävä asia. Sopimukset osoittavat, että EU:n pehmeä valta ja vetovoima on edelleen vahva ainakin kyseisten maiden kohdalla. EU tarjoaa niille uudistusten mallin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik.
Venäjä on pyrkinyt liittämään entisen Neuvostoliiton alueen maita Euraasian unioniin. Krimin niemimaan miehityksen ja Itä-Ukrainan aseellisten yhteenottojen myötä EU:n ja Venäjän suhteet ovat jännittyneet. Miten Venäjä reagoi assosiaatiosopimusten allekirjoittamiseen?
-Venäjältä voi odottaa kielteisiä toimia sopimusten allekirjoittamisen seurauksena. EU:n pitää olla valmis tukemaan poliittisesti ja taloudellisesti niitä maita, jotka valitsevat EU-mallin ja siihen kuuluvat arvot kuten demokratian ja oikeusvaltion. Toisaalta pitää pyrkiä luomaan toimivat yhteydet kahden unionin välillä ja sopia kaupankäynnin säännöistä, sanoo Kristi Raik.
