Saavutettavuustyökalut

Uutinen 11.7.2014

Mikä on arktisen yhteistyön tulevaisuus?

Kuva: Thomas Nilsen, barentsinfo.org
Arktinen

Vaikka Ukrainan tilanne heittää pitkän varjonsa myös arktisen yhteistyön ylle ja Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan arktisilla alueilla, on Arktisen neuvoston työ jatkunut toistaiseksi lähellä normaalia. Arktista yhteistyötä onkin tärkeää jatkaa Ukrainan poliittisesta kriisistä huolimatta.

Yhteistyöllä saavutettu paljon

Arktinen yhteistyö on menestystarina. Se on tuottanut valtavan määrän uutta ja tieteellistä tietoa arktisesta alueesta, jonka ansiosta arktisen ympäristön tila ja alkuperäiskansojen elinolosuhteet ovat paremmin tunnettuja ja tunnustettuja kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on tärkein foorumi arktisten kysymysten käsittelylle. Neuvoston työhön osallistuvat Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat sekä alueen alkuperäiskansojen edustajat. Neuvoston työssä yhdistyvät arktinen ympäristönseuranta, saastumisriskien tunnistaminen, ympäristöonnettomuuksien ennakointi, kestävä kehitys, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja arktisten merialueiden erityiskysymykset.

Kuva: Thomas Nilsen, barentsinfo.org
Arktinen yhteistyö edistää pohjoisten alueiden kestävää kehitystä
Arktinen yhteistyö edistää pohjoisten alueiden kestävää kehitystä

Ukrainan kriisi näkyy arktisten valtioiden välisissä suhteissa

Arktisen yhteistyön peruselementtejä ovat keskinäinen riippuvuus, avoimuus ja luottamus. Tästä johtuen sotilaallisen konfliktin mahdollisuutta alueella on pidetty epätodennäköisenä. Arktisen alueen valtiot ovatkin ilmoittaneet, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti. Näin ei aina ole ollut: arktinen alue oli kylmän sodan kuumimpia seutuja. Tänään Ukrainan tilanne heittää pitkän varjonsa arktisen yhteistyön ylle. Venäjän toimet Ukrainan kriisin yhteydessä eivät ole vähentäneet keskinäistä riippuvuutta, mutta kylläkin vahingoittaneet arktisten valtioiden välistä luottamusta.

Arktisen neuvoston tämän hetkinen puheenjohtajamaa Kanada on vetänyt johdonmukaisen jämäkkää linjaa suhteessa Venäjään. Kanada on Yhdysvaltain tavoin asettanut pakotteita Venäjälle sekä lopettanut sotilaallisen yhteistyön Venäjän kanssa. Arktisen yhteistyön saralla Kanada ei toistaiseksi osallistu Arktisen neuvoston työryhmien kokouksiin Venäjällä tai kokouksiin, joissa on venäläinen puheenjohtaja. Taustalla on Kanadan maahanmuuttohistoria: maassa asuu noin miljoona ukrainalaista ja heidän jälkeläisiään. Yhdysvallat on Kanadan tavoin rajoittanut arktista yhteistyötään Venäjän kanssa.

Onko arktinen alue siirtymässä uudelleen kylmän sodan ja suurvaltapolitiikan näyttämöksi? 

Onko arktinen alue siirtymässä uudelleen kylmän sodan ja suurvaltapolitiikan näyttämöksi vai onko arktisella yhteistyöllä tulevaisuutta? Vastaus molempiin kysymyksiin lienee varovainen kyllä.

Venäjä on määrätietoisesti vahvistanut sotilasvoimaansa arktisella alueella, jossa se palauttaa operatiiviseen käyttöön alueen sotilastukikohtia sekä lentokenttiä. Venäjän aktivoituminen on tavallaan luontevaa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sille on avautumassa noin 20 000 kilometriä valvomatonta rajaa. Aiemmin pohjoiset rajat turvattiin jääpeitteellä ja ankaralla ilmastolla. Natossa arktisista kysymyksistä ei aktiivisesti keskustella, vaikka esimerkiksi Norja on yrittänyt tuoda asiaa näkyvämmin järjestön agendalle.

Onko arktisesta alueesta kehittymässä suurvaltapolitiikan näyttämö?<br/>
Onko arktisesta alueesta kehittymässä suurvaltapolitiikan näyttämö?

Arktisen neuvoston työ on Ukrainan tilanteesta huolimatta jatkunut lähellä normaalia. Neuvoston työryhmät, väliaikaiset työryhmät sekä asiantuntijaryhmät jatkavat työtään sovittujen kokousaikataulujen mukaisesti. Seuraava virkamieskomitean kokous pidetään lokakuussa Yellowknifessa Pohjois-Kanadassa. Neuvoston ministerikokous järjestetään huhtikuussa 2015, jolloin Yhdysvallat aloittaa kaksivuotisen puheenjohtajakautensa. Ministerikokoukset ovat yleensä tarjonneet puitteet epämuodollisille bi-tapaamisille kun napit ovat olleet vastakkain. Suomen kanta on jatkaa arktista yhteistyötä ja yhteydenpitoa Arktisen neuvoston puitteissa. Arktiset kysymykset koskettavat kaikkia neuvoston jäsenvaltioita ja arktisen alueen alkuperäiskansoja, eikä niitä pidä sivuuttaa muualla tapahtuvan poliittisen kriisin vuoksi.

Kirjoittaja:

René Söderman, lähetystöneuvos ja ulkoasianministeriön arktisista asioista vastaava virkamies

Seuraa meitä