Saavutettavuustyökalut

Uutinen 4.8.2014

”EU:n ja Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluissa suuret panokset”

Kuva: Euroopan parlamentti
Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloittavat vapaakauppasopimusneuvottelut. Kuva: European Parliament

Ukrainan kriisi korostaa EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteleman vapaakauppasopimuksen merkitystä, kirjoittaa lähetystöneuvos Ville Cantell Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessa. Pelissä on EU:n maailmanlaajuinen painoarvo.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat alkoivat kesäkuussa 2013 neuvotella keskinäisestä kauppasopimuksesta (TTIP), joka kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta ja kolmanneksen maailmankaupasta. Neuvotteluissa on suuret panokset. Yhdysvallat on yksi Suomenkin tärkeimmistä kauppakumppaneista. Viime vuonna se oli neljänneksi tärkein vientimaamme Ruotsin, Saksan ja Venäjän jälkeen. Tuontimaistamme Yhdysvallat on kuudenneksi tärkein.

Euroopassa sopimus on kohdannut voimistuvaa vastatuulta. Toukokuussa joukko suomalaisia tutkijoita vaati neuvottelumandaatin avaamista. Huolta ovat aiheuttaneet erityisesti eurooppalaisten standardien mureneminen sekä sopimukseen sisältyvät investointisuoja ja riitojenratkaisumenetelmät, joiden esitetään vaarantavan eurooppalaisen demokratian ja oikeusvaltion.

Samalla maailmassa on tapahtunut merkittäviä asioita. Länsimaiden ja Venäjän välejä kiristävä Ukrainan kriisi on osoittanut geopolitiikan olevan kaikkea muuta kuin kuollut ja kuopattu. Kylmästä sodasta tuttu reviiri- ja valta-ajattelu on palannut kansainväliseen politiikkaan.

Tilanne on uudella tavalla korostanut talous- ja turvallisuuspolitiikan välistä linkkiä sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden merkitystä. Yhtenä esimerkkinä voidaan esille nostaa energia.

Yhdysvallat on liuskekaasu- ja öljyvarojen löytymisen ansiosta kokenut viidessä vuodessa dramaattisen muutoksen energiantuojasta kohti energianviejää. Nyt Yhdysvallat hakee kaasulleen markkinoita. Samalla EU toivoo pystyvänsä monipuolistamaan energianlähteitään vähentääkseen riippuvuuttaan Venäjästä. Atlantin molemmin puolin on yhtenevä intressi kehittää keskinäistä energiakauppaa.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen mahdollisen kauppasopimuksen globaali merkitys Euroopalle ja Suomelle on jäänyt keskustelussa varsin vähälle huomiolle. EU:n taloudelliset lähtökohdat ovat vaikeat. Väestö ikääntyy, ja talouskasvun ennustetaan pysyvän maltillisena.

Seuraavina vuosina maailman talouskasvusta 90 prosentin ennustetaan syntyvän EU:n ulkopuolella. Venäjän kanssa käytävän kaupan ja suomalaisten yritysten toimintaedellytysten heikentyessä Venäjällä on kasvua ja markkinoita haettava muualta.

Myös Kiina ja muut nousevat taloudet tulee pitää mielessä. Kiinan kunnianhimo kasvaa ja intressit muuttuvat maan teollistuessa. TTIP-neuvottelut tulee nähdä tässä geopoliittisessa yhteydessä ja globaalit näkökohdat huomioon ottaen.

Sopimus merkitsisi, että kansainvälisessä kaupassa sovellettaisiin nykyistä laajemmin eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia sääntelyperiaatteita. Logiikka on täsmälleen päinvastainen kuin kriitikot esittävät: sopimus mahdollistaa EU:n periaatteiden ja arvojen vahvistamisen ja levittämisen laajempaan käyttöön sen sijaan että heikentäisi niitä.

Maailman johtavien talousmahtien EU:n ja Yhdysvaltojen välinen yhteisymmärrys kansainvälistä kauppaa koskevista säännöistä edistäisi myös monenkeskisiä neuvotteluja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.

Osapuolilla on vielä edessään vaikeat neuvottelut, ja lopullisen sopimuksen saaminen hyväksytyksi on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Yhdysvalloille sopimuksen syntyminen ei ole kohtalonkysymys. Sillä on käynnissä neuvottelut vapaakaupasta myös Tyynenmeren alueen maiden kanssa.

Suomelle ja Euroopalle tilanne on toinen. Vaikka EU käy omia neuvottelujaan lukuisten maiden kanssa, nyt sillä voi olla viimeinen mahdollisuus ottaa johtava rooli maailmankaupassa ja vahvistaa geopoliittista asemaansa. Meidän ei pidä luovuttaa aloitetta käsistämme ja antaa Kiinan ja muiden nousevien talouksien määritellä pelisääntöjä, joilla globaalia kauppaa tulevaisuudessa käydään.

Lisäksi tulevat ne suorat, rahana mitattavat edut, joista myös Suomen elinkeinoelämä ja sitä kautta kansantalous pääsisivät nauttimaan sopimuksen seurauksena. Onko hitaiden kasvulukujen kanssa kamppailevilla Suomella ja Euroopalla varaa menettää tämä mahdollisuus?

Ville Cantell 

Kirjoittaja on ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos ja Kauppapolitiikka-lehden päätoimittaja.

Seuraa meitä