Kuukauden kysymys: Miksi EU on asettanut pakotteita Venäjälle?
– Puhuttaessa pakotteista ja vastapakotteista on hyvä pitää mielessä kriisin perimmäinen syy. Venäjä on rikkonut kansainvälisen oikeuden periaatteita ja loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta liittämällä itseensä Krimin niemimaan sekä horjuttamalla Itä-Ukrainan vakautta. Maahan on virrannut aseita ja taistelijoita Venäjältä rajan yli, jota Ukraina ei kykene itse hallitsemaan. Tilanne on kärjistynyt avoimeksi aseelliseksi konfliktiksi.
– EU on valmis myös perumaan pakotteita jos tilanne Ukrainassa paranee. EU:n ulkosuhdepalvelu arvioi tilannetta syyskuun lopussa tuoden sen jäsenmaiden päätettäväksi Pakotteet eivät kuitenkaan ole rangaistus vaan keino vaikuttaa Venäjän politiikkaan. Vaihtoehdot pakotetoimille olisivat karrikoidusti olla reagoimatta tilanteeseen ja hyväksyä Venäjän toimet tai lähettää aseita Ukrainaa, jolloin Suomesta tulisi konfliktin osapuoli. Suomalaisittain pakotteet ovat siis paras huonoista vaihtoehdoista.
– EU katsoo, että Venäjä ei vielä ole tehnyt tarpeeksi edistääkseen Ukrainan kriisin neuvotteluratkaisua. EU on antanut Venäjälle toistuvasti mahdollisuuden osoittaa sitoutumisensa rauhansuunnitelman toimeenpanoon. Venäjän toimet eivät toistaiseksi ole olleet riittäviä. Siksi EU lisää painetta tiukentamalla jo asettamiaan pakotteita.
– Suomi toivookin, että kriisi saataisiin ratkaistua mahdollisimman pian ja maailman kauppaa voitaisiin ennemmin avata kuin sulkea. Vientivetoisena maana tämä olisi meille paras suunta tulevaan.
