Avoin EU-data mahdollistaa reilut vertailut
EU:n avoimuuden lisääminen on ollut Suomen EU-politiikan keskeisiä tavoitteita koko jäsenyyden ajan. EU onkin monilta osin avoimempi kuin vaikkapa Suomen liittyessä vuonna 1995. Avoimuus EU:ssa on kuitenkin muutakin kuin päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Tarvitaan myös parempaa ja avoimempaa tietoa eri EU-maiden olosuhteista päätöksenteon tueksi. Avoin data asettaa monille EU-maille haasteen: Miten jo olemassa olevat tietovarannot saadaan kaikkien yhteiseen käyttöön?
Tiedon avoimuus lisää yhteiskunnan toimivuutta. Sen avulla on mahdollista rakentaa entistä parempia palveluita ja luoda liiketoimintamahdollisuuksien kautta talouskasvua.
Mitä on avoin data?
Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertyneitä julkisia tietoaineistoja, jotka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi koneluettavassa muodossa.
Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy: ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esimerkiksi verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.
Avoin data on julkishallinnolle, yrityksille, organisaatioille ja yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta tietoa, johon on avattu tai avattavissa maksuton pääsy kaikille kiinnostuneille. Data voi olla mitä tahansa digitaalista raaka-ainetta kuten tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita tai 3D-malleja.
Iso-Britannia kärjessä, muu EU kirii kannoilla
Avoimen datan yleistymistä kartoittava Open Data Foundation seuraa tilannetta noin 70 maassa. Vuonna 2013 tehdyn vertailun pohjalta Iso-Britannia on kärjessä. Seuraavina tulevat Yhdysvallat, Tanska, Norja ja Hollanti. Suomi oli seitsemäs ja Ruotsi kahdeksas. Erot kärkipään maiden välillä ovat kuitenkin pieniä.
– Yhdysvallat nähdään monesti avoimen datan avaamisen ja hyödyntämisen kärkimaana. EU-maat kuitenkin kirivät hiljalleen. Unionin tavoitteenahan on, että lainsäädäntöön perustuvia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki julkisen sektorin hallussa olevat tiedot olisivat EU-maissa uudelleenkäytettävissä sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Myös EU-instituutiot tarjoavat jo hyvin avointa dataa monilta aihealueilta, viestintäsuunnittelija Sanna Silventoinen ulkoministeriön viestintäosastolta muistuttaa.
Data on avointa, mutta ei aina helppokäyttöistä
EU:n toimielimistä ahkerimpia avoimen data julkaisijoita ovat tilastovirasto Eurostat, Euroopan pankkiviranomainen ja Yhteinen tutkimuskeskus. Ylivoimaisesti eniten käytetty EU:n avoimen datan lähde on Euroopan komission kääntämisen pääosaston käännöstietopankki, DGT Translation Memory.
Seuraavina tulevat Euroopan kartan korkeuseroja esittelevä digitaalinen sovellus ja Euroopan rautatieverkostoa käsittelevä data-arkisto.
– EU tarjoaa maksutta erinomaista dataa monilta eri aihealueilta, yli 7000 arkistojoukkoa. Avoimen EU-datan lähteet ovat useimmille verkosta tietoa etsiville aika hankalia käyttää. Jotta EU-datasta saa tarvitsemansa tiedot parhaiten ulos, kannattaa perehtyä hieman tilastotieteen perusteisiin, tiedottaja Juhana Tuomola Eurooppatiedotuksesta ohjaa.
- Vanha sanonta ”Vale, emävale, tilasto” pitää kyllä paikkansa. Jos tietoa tarkoituksellisesti haluaa käyttää väärin, onnistuu se myös EU-asioissa, Tuomola varoittelee.
Avoin data tarjoaa parempia työkaluja eurooppalaisiin vertailuihin
Avoimen datan tarjoajana Helsingin kaupunki on johtavia tahoja Suomessa. Helsinki Region Infoshare -palvelu tarjoaa avointa dataa pääkaupunkiseudulta mm. asumisesta, liikenteestä, kaavoituksesta, rakentamisesta, opetuksesta ja kulttuurista.
Tärkeä avoimen datan tietolähde on Helsingin kaupungin tietojärjestelmäluettelo ja käytetyimpiä tietoaineistoja ovat erilaiset alue- ja paikkatiedot sekä esimerkiksi vanhat digitoidut kartat ja ilmakuvat.
Helsingin kaupungin tilasto- ja tietopalvelupäällikkö Ari Jaakolan mukaan kansainvälinen tilastoyhteistyö on Helsingin kaupungille oleellista. Kaupungin kehittämisessä tarvitaan kansainvälistä vertailutietoa. Vastaavan kokoluokan kaupungit löytyvät muista maista, kotimaassa ei ole vertailukohtia kaupunkiemme kokoerojen vuoksi.
Jaakolan mukaan EU:n tilastovirasto Eurostat on keskeinen toimija, kun puhutaan mm. harmonisoidun ja standardoidun kaupunkitiedon kehittämisestä.
- Meille vertaileva kaupunkitieto on äärimmäisen tärkeää, sillä oman kotikaupungin erityispiirteiden tunnistamisessa tarvitaan vertailua muihin. Lisäksi kaupungeissa on käynnissä monia samansuuntaisia kehityskulkuja. Näitä voidaan tunnistaa luotettavasti vain vertailukelpoisten tietoaineistojen avulla. Toivommekin Eurostatin jatkavan kaupunkitiedon tietopalvelun kehittämistä edelleen. Palvelulle, josta voidaan hakea vertailukelpoista kaupunkitietoa, on todella suuri tarve, Jaakola esittää.
Lisätietoa:
AvoinSuomi2014 -tapahtuman verkkosivut
Avointa dataa Helsingin seudulta (Helsinki Region Infoshare)
Avoimen EU-datan portaali
EU-komission kääntämisen pääyksikön käännöstietopankki
