Maailma muuttuu – ja vähitellen myös EU:n kuluttajaoikeus
Matkailijan oikeuksia turvaava EU:n ”pakettimatka-direktiivi” on parikymmentä vuotta vanha ja auttamatta matkailumaailman kehityksestä jäljessä. Komissio on ehdottanut uutta direktiiviä, jonka tarkoitus on paremmin vastata muuttuneen maailman vaatimuksiin. Aivan yksinkertaista vanhentuneen lainsäädännön uudistaminen ei kuitenkaan ole.
Vuonna 1990, siis ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hyväksyttiin direktiivi, jolla kuljetuksen ja majoituksen sisältäviä niin kutsuttuja pakettilomia ostavat matkailijat saivat erinäisiä oikeuksia. Sääntely vastasi epäilemättä niihin tarpeisiin, joita kuluttajilla ja elinkeinolla 24 vuotta sitten oli. Ei kuitenkaan liene tarvetta perustella väitettä siitä, että maailma on vuonna 2014 kovin toisenlainen paikka.
Muutokselta eivät ole säästyneet myöskään matkailumarkkinat, joiden rakenne kaksikymmentä vuotta sitten oli aivan toisenlainen – paljon yksinkertaisempi. Verkkokaupan kehittymisen myötä matkustajat räätälöivät nykyään itse lomansa omien erityisvaatimustensa pohjalta. Muutosten myötä matkailijoille ja erilaisten majoitus- ja kuljetuspalveluiden tarjoajille on jäänyt epäselväksi, koskevatko vuodelta 1990 peräisin olevat oikeudet ja velvollisuudet heitä. Seurauksena on ollut se, että erimielisyyksiä on pitänyt pahimmillaan ratkoa tuomioistuimissa eri puolilla Eurooppaa.
Tilanteen korjaamiseksi Euroopan komissio antoi vuoden 2013 heinäkuussa jäsenmaille neuvoteltavaksi esityksen uudeksi pakettimatkadirektiiviksi.
Ehdotuksella tavoitellaan parempaa kuluttajansuojaa muun muassa laajentamalla direktiivin sovellettavuutta koskemaan perinteisten pakettilomien lisäksi myös muita matkapalveluiden yhdistelmiä. Tärkeänä tavoitteena on myös turvata elinkeinonharjoittajille tasapuoliset toimintaedellytykset sääntelyä yhtenäistämällä. Kun vielä samaan hengenvetoon pyritään eroon turhasta ja yrityksille kustannuksia aiheuttavasta sääntelystä voi sanoa, että oikeilla raiteilla ollaan.
No, mistä kenkä sitten vielä puristaa, mikä maksaa, miksi ei ole valmista vaikka ehdotusta on käsitelty jo yli vuoden?
Näihin kysymyksiin ei tietenkään ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Selvää kuitenkin on, että yli 20 vuoden aikana lainsäätäjän ”korjausvelka” kuluttajia ja markkinoita kohtaan on kasvanut niin suureksi, että sääntelyn saattaminen ajan hermolle ottaa aikansa. Jäsenvaltioiden erilaiset kansalliset sääntelytavat sekä markkinoiden uudenlaiset toimintatavat yhdessä vanhentumaan päästetyn sääntelyn kanssa ovat rämettäneet maaston niin, että raivaustyöt kestävät pidempään kuin ehkä osattiin aavistaa.
Pakettimatkadirektiivin uudistusprosessi osoittaa, että paljon puhutulle eurooppalaiselle paremman sääntelyn agendalle on syytä lisätä jatkuva säädöshuolto!
Mikko Holm
Kirjoittaja vastaa EU-edustustossa kuluttaja-, IPR- ja yhtiöoikeusasioista
