Saavutettavuustyökalut

Uutinen 28.11.2014

TTIP-neuvotteluissa edetään – hitaasti mutta varmasti

Jussi Koskela
Jussi Koskela

TTIP eli EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa- ja investointikumppanuus on EU:n keskeisin kauppapoliittinen hanke tällä hetkellä. Tämän vuoksi EU:n kauppaministerit päättivät viime viikolla antaa ministerineuvoston erilliset TTIP-päätelmät, joissa korostetaan EU:n kunnianhimoisia odotuksia sopimuksen suhteen.

Ison Lammen tällä puolen toivomme, että Yhdysvaltain välivaalien jälkeenkin yhteistä kauppa-agendaamme edistetään päättäväisesti. Eräiden arvioiden mukaan siihen saattaa olla nyt itse asiassa paremmat edellytykset.

TTIP-päätelmissä nostetaan voimakkaasti esiin tarve lisätä neuvottelujen läpinäkyvyyttä. Tämä viesti tuli selkeästi esille myös ministereiden ja komissaari Malmströmin keskustelussa. On aivan selvää, että läpinäkyvyyttä EU-kansalaisten, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin suuntaan tulee vahvistaa huomattavasti. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että EU:n etua mahdollisesti vahingoittavaa tietoa ei luovuteta ainakaan ennen  kuin sen ”parasta ennen” -päivämäärä neuvotteluissa on umpeutunut. Muuten sahaisimme omaa oksaamme.

Talouskurimuksen pyörteissä TTIP-neuvotteluihin ja muihin vireillä oleviin vapaakauppasopimuksiin kohdistuu EU:ssa suuria odotuksia. Kauppa onkin yksi avain kasvuun ja työpaikkoihin sekä hyvinvointiin, jota kasvulla rahoitetaan.

Arviot TTIPin taloudellisista vaikutuksista EU:ssa vaihtelevat. Minusta ei ole välttämätöntä arvioida, tuottaako TTIP jokaiselle taloudelle x EUR enemmän rahaa vuodessa, sillä voimme lopulta puhua vain enemmän tai vähemmän tarkoista laskelmista. Pääasia on ymmärtää, että sopimuksen hyöty EU:lle ja viennistä riippuvaiselle Suomelle Euroopan laidalla on huomattava.

TTIPissä kyse on paitsi tavarakauppaa koskevien tullien poistamisesta myös kaupan helpottamisesta, jotta tarpeettomat kaupan esteet EU:n ja Yhdysvaltain välillä poistetaan. Standardien ja teknisten määräysten osalta on päästävä sellaiseen lopputulokseen, että  yritykset voivat käydä kauppaa ilman että niiden on erikseen muokattava tuotteitaan tai palveluitaan kyseisen markkina-alueen vaatimusten mukaisiksi.

Tässä ei ole kuitenkaan kyse EU-sääntelyn (esimerkiksi EU:n REACH-kemikaaliasetuksen) vesittämisestä ns. keittiön kautta, sillä tätä EU ei missään nimessä hyväksy. Komissaari Malmström on todennut saman painokkaasti moneen kertaan.

Jos haluamme hyötyä maksimaalisesti kaupan vapauttamisesta, pelkkä tullien poistaminen ei riitä. Ja näin haluamme; siksi Suomikin tukee komission työtä kunnianhimoisen ja kattavan neuvottelutuloksen saavuttamiseksi. Olennaista on myös saattaa Yhdysvaltain liitto- ja osavaltiotason julkiset hankinnat EU-maiden yritysten saataville. Meillä on kilpailukykyä ja osaamista, mutta tarvitsemme vapaan pääsyn markkinoille, joilla nykyisin on yhä liian monia esteitä ylitettävänä.

Entä ISDS eli investointeja koskeva riitojenratkaisumenettely? Erään jäsenmaan edustaja viittasi tähän Harry Potterin sanankääntein he who shall not be named, mikä kuvaa aika hyvin tilannetta. ISDS edustaa toisille keinoa edistää investointeja ja edelleen talouskasvua. Toisille taas kyseessä on monikansallisten suuryritysten vipu, jota käytetään rajoittamaan lainsäädäntäoikeuttamme.

ISDS-keskustelu on TTIP-neuvotteluissa vielä hyvin alkuvaiheessa. Ennen joulua saamme komission analyysin julkisen ISDS-konsultaation tuloksista. On tärkeää, että kyllä/ei-keskustelun sijaan tarkastelemme konsultaation ja muun tiedon valossa, miten ISDS:ää voidaan kehittää, jotta lopputulos on hyväksyttävä.

***

Helsingissä järjestetään 11.12. neljäs TTIP-kuuleminen, jota myös täällä Brysselissä seuraamme edustuston tiloissa. Ole yhteydessä, jos kutsu ei ole tavoittanut sinua.

Jussi Koskela 

Kirjoittaja on lähetystöneuvos

Seuraa meitä