Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.12.2014

Lähiruoka vahvassa nousussa EU:ssa

Luomuomenakauppias.Kuva: Supperi_TeamFinland

Alkaneella uudella ohjelmakaudella EU:lla on entistä paremmat mahdollisuudet tukea lähiruokaa, valaisi kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Vaasassa EU ruuan juurille -tilaisuudessa lähiruuan lupaavia tulevaisuudennäkymiä.

Kuluneen vuoden aikana Eurooppatiedotus  ja maa- ja metsätalousministeriö ovat järjestäneet ympäri maata EU:n maatalouspolitiikkaan ja ruokaan liittyviä tilaisuuksia. Puheena ovat olleet muun muassa luomu ja elintarviketurvallisuus.

Vaasassa jatkettiin lähiruuan merkeissä joulukuun alussa. Pohjanmaa onkin yksi Suomen kärkimaakunnista kun puhutaan lähiruuan tuotannosta ja tarjonnasta.

Paikallisuus ja lyhyet kuljetukset

Lähiruualle on EU:n tasolla selvä määritelmä. Sen mukaan lähiruualle on tyypillistä paikallisuus ja lyhyet jakeluketjut.

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (vasemmalla) ja lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen

Komission määritelmän mukaan lyhyelle jakeluketjulle on ominaista myös, että siihen osallistuu vain joitakin talouden toimijoita. Nämä ovat sitoutuneet yhteistyöhön, paikalliseen talouskehitykseen sekä tiiviisiin maantieteellisiin ja yhteiskunnallisin suhteisiin tuottajien ja kuluttajien välillä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio nosti Vaasassa esille  EU-tason vahvan tuen lähiruualle.

– Paikallisen ruuan edistämisellä on vahva poliittinen tuki paitsi komissiossa myös Alueiden komiteassa ja Euroopan parlamentissa. Samoin yli 90 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista kannattaa lähiruokaa.

Maiden välillä suuria eroja

Husu-Kallion mukaan EU-maiden välillä on kuitenkin suuria eroja lähiruuan tarjonnassa ja saatavuudessa. Maatiloilta tapahtuva suoramyynti vaihtelee huomattavasti.

Eurostatin tilastojen mukaan keskimäärin 15 prosenttia tiloista myy yli puolet tuotannostaan suoraan. Kreikassa jopa neljännes maatiloista myy yli 50 prosenttia tuotannostaan kuluttajille, kun Espanjassa luku on reilusti alle prosentin. Suomessa esimerkiksi kotieläintiloista 12 prosenttia myy suoraan kuluttajille

– Suuret maitten väliset erot lähiruuan suoramyynnissä riippuvat muun muassa siitä onko maa elintarvikkeiden viejä vai keskittynyt kotimaiseen kysyntään. Myös osuuskunnille ja kaupan rakenteella  on merkitystä,  Husu-Kallio summaa.

Kuva: Eurooppatiedotus
Projektikoordinaattori Thomas Snellman sai Vaasan tilaisuudessa Foodia Awards –palkinnon. Vasemmalla kansanedustaja Mats Nylund.
Projektikoordinaattori Thomas Snellman sai Vaasan tilaisuudessa Foodia Awards –palkinnon. Vasemmalla kansanedustaja Mats Nylund.

Lähiruoka antaa tuottajille kasvot

Lähiruualla on lukuisia etuja, toteaa lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Se tuo alueille työtä ja verotuloja ja turvaa kotimaista alkutuotantoa ja elintarvikejalostusta. Lisäksi siitä on hyötyä huoltovarmuudelle ja kriisivalmiudelle. Lähiruoka myös parantaa ruuan jäljitettävyyttä ja tukee alueellista ruokakulttuuria. Ennen kaikkea lähiruoka antaa tuottajille kasvot tuotteiden takana, Viljanen painottaa.

Lähiruoka mukana Suomen omassa ruokastrategiassa

Suomessa lähiruoka nostettiin erityiskysymykseksi Kataisen hallitusohjelmassa ja se näkyy myös kansallisessa ruokastrategiassa.

Erityinen lähiruokaohjelma tähtää vuoteen 2020. Sen tavoitteisiin kuuluu muun muassa tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä ja lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. 

Kirsi Viljasen mukaan Suomessa jopa 3000 tilaa aikoo lisätä lähitulevaisuudessa suoramyyntiä ja näin parantaa lähiruuan saatavuutta. Sillä on merkitystä myös muille elinkeinoille.

– Ruoka on osa Suomen matkailustrategian tuotekehityskärkiä ja tekeillä onkin erityinen kansallinen Ruoka & Matkailu –strategia, Viljanen lupailee.

Kuva: Norden.org
Vihannekset.Kuva:Norden.org
Alkanut uusi EU:n ohjelmakausi tuo entistä enemmän työkaluja lähiruuan edistämiseen.

Suoramyyntiringit lisäävät suosiotaan

Lähiruokaketjut ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina, erityisesti Pohjanmaalla.

– Suomessa toimii jo 24 suoramyyntirinkiä, joissa on mukana 10 000 kuluttajaa. Idea on yksinkertainen. Suljetun Facebook-sivuston kautta välitetään tietoa. Kuluttajat tilaavat mitä haluavat etukäteen ja kohtaavat tuottajan tiettynä aikana tietyssä paikassa. Näin lähiruoka vaihtaa omistajaa, EkoNu! –hankkeen projektipäällikkö Thomas Snellman kertoo.

 - Idean saimme alun perin Ranskasta. Toiminta on osallistujille täysin maksutonta.

Alhainen hinta vie voiton?

Monet toivovat, että lähiruokaa olisi saatavana helpommin, myös kouluissa ja laitoksissa,

– Haasteena on hinta. Monille alhainen hinta on tärkeintä eikä niinkään alkuperä.  Kuntien on ollut lisäksi vaikeaa valita läheltä tulevia elintarvikkeita julkisten hankintojen tiukkojen hintamääräysten vuoksi. Julkisen sektorin valinnoilla ja hankintojen kilpailutuksilla onkin suuri merkitys lähiruuan edistämisessä, kansanedustaja Mats Nylund arvioi.

– Ongelmana on myös saatavuus. Tuottajat eivät pysty välttämättä nykytilanteessa tuottamaan kysyntää vastaavaa määrää. 

Nylundin mukaan tuottajat ovat myös huolissaan EU:n tulevasta uudesta luomuasetuksesta vaateineen.

Jaana Husu-Kallion mukaan alkutuotannossa tarvitaan ennen kaikkea lisää yhteistyötä, jotta voidaan vastata kasvavaan lähiruuan kysyntään.

Seuraava EU-ruuan juurille tilaisuus järjestetään Turussa 26.1.2015

Seuraa meitä