Saavutettavuustyökalut

Uutinen 5.1.2015

Kehitysyhteistyön teemavuosi tulee

Vuosi 2015 on nimetty EU:ssa kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja keskustelua sekä tehdä tunnetuksi EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyötä ja sen hyötyjä.

EYD logo

Kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta 2015 on valmisteltu EU:ssa ja sen jäsenmaissa toista vuotta. Suunnittelusta EU-tasolla vastaa komission kehitys- ja yhteistyöpääosasto EuropeAid.

Suomessa teemavuodesta vastaa ulkoministeriö ja kampanjan toteuttaa kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry.

Ensimmäistä kertaa EU:n teemavuosi liittyy ulkosuhteisiin. Juuri vuoden 2015 valinnalle kehitysyhteistyön teemavuodeksi on painavat perusteet:

Ensi vuonna YK:n vuonna 2000 asettamien vuosituhattavoitteiden määräaika päättyy ja on aika katsoa miten tavoitteet on saavutettu. YK:n johdolla käydään parhaillaan neuvotteluja, joiden seurauksena on tarkoitus syksyllä 2015 päättää uusista globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista.

Lisäksi ensi vuoden lopussa pyritään saamaan aikaan Pariisissa sopu kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.

Keskustelu on tervetullutta

Yksikönpäällikkö Stina Soewarta komission kehitys- ja yhteistyöpääosastolta on tiiminsä kanssa valmistellut teemavuoden toteutusta. Hänen mielestään on tärkeää, että eurooppalaiset tuovat vuoden aikana esille mielipiteensä kehitysyhteistyöstä ja tiedostavat sen, että yhteistyö hyödyttää meitä kaikkia.

Bryssel sidosryhmätapahtuma
Jäsenmaiden, järjestöjen ja EU-tahojen edustajat kokoontuivat joulukuussa Brysseliin valmistelemaan teemavuotta.

Miten EU:ssa vastataan kritiikkiin siitä, että teemavuoden viestintäkampanjaan käytetyt rahat olisi voitu käyttää kehitysyhteistyöhankkeisiin?

”Teemavuoden viestintähankkeisiin käytettävä raha on minimaalisen pieni verrattuna kenttätyöhön. Varoja ei ole otettu pois kehitysyhteistyöstä; suurin osa budjetista on suunnattu jäsenmaille ja niissä teemavuotta toteuttavien järjestöjen kuluihin. Teemavuosi auttaa parantamaan tietoisuutta EU:n ja jäsenvaltioiden tekemästä kehitysyhteistyöstä”, sanoo Soewarta.

Kriisien ennaltaehkäisyä

Euroopan unioni on jäsenmaidensa kanssa maailman suurin julkisen kehitysavun antaja.  EU:n kautta myös Suomi jäsenmaana vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

EU:n kehitysyhteistyön avulla on esimerkiksi rokotettu 18 miljoonaa vauvaa ja luotu 14 miljoonalle lapselle mahdollisuus koulunkäyntiin vuosina 2004–2012. Lisäksi kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa maailmanlaajuisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen, terrorismin leviämiseen, laittomaan maahanmuuttoon ja ruokaturvaan.

Kehitysyhteistyö luo myös markkinoita ja työtä kumppanimaille. Syntyneiden yhteyksien pohjalta voi syntyä uutta yritystoimintaa.

Kehitysyhteistyön teemavuosi pyrkii tavoittamaan erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Useissa EU:n jäsenmaissa, myös Suomessa, valmistellaan kouluille ja nuorille suunnattuja tapahtumia, kilpailuja sekä sosiaalista mediaa hyödyntäviä kampanjoita.

Kehitysyhteistyön vuotta tuodaan esille myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja EU:n teemavuoden verkkosivustolla.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä osa kehitysyhteistyön teemavuoden toteutuksessa.

Hanna Päivärinta

Seuraa meitä