Kuukauden kysymys: Eroavatko Suomen ja Ruotsin EU-linjaukset paljon toisistaan?
Kysymme kuukausittain vaikuttajilta ja asiantuntijoilta ajankohtaisista EU-asioista. Tänä vuonna Suomi ja Ruotsi ovat olleet Euroopan unionin jäsenmaita kaksikymmentä vuotta. Tällä kertaa kysyimmekin eläkkeelle siirtyneeltä suurlähettiläs Jan Storelta:
Miten naapurimaiden Suomen ja Ruotsin EU-poliittiset linjaukset eroavat toisistaan?
– EFTA-maat Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:n jäseneksi vuonna 1995. Jäsenyyden alkuvaiheessa esitettiin usein kysymys; alkavatko ne toimia yhdessä ja puolustaa yhteisiä etuja?
– Aika nopeasti kävi ilmi, ettei ollut kovinkaan paljon asioita, jotka olisivat tehneet sen perustelluksi. Liittoutuminen tapahtui muulta perustalta kuin yhteiseltä EFTA-taustan antamalta pohjalta.
– Suomi liittyi ensimmäisten joukossa euroon, Tanskalla on poikkeus ja Ruotsi on päättänyt olla toistaiseksi liittymättä. Maataloudessa Tanska ja Ruotsi ovat usein eri linjoilla kuin Suomi. Samaten heidän pakolaislinjansa eroaa Suomen noudattamasta politiikasta. Suomea suurempina nettomaksajina he vahtivat rahakirstua tarkasti.
– Pohjoismaat – erityisesti Suomi ja Ruotsi – löysivät toisensa luonnollisella tavalla ilman koordinaatiotakin. Yhteinen historia, yhteinen arvopohja ja hyvin pitkälle saamaan suuntaan kasvaneet yhteiskunnat tekivät sen mahdolliseksi. Näin se toimiikin paremmin kuin kaavamainen pyrkimys löytää yhteinen kanta kysymyksessä kuin kysymyksessä. Yhteistyö luonnollisesti on läheistä.
– Tärkeämpi kysymys oli; alkavatko pohjoismaat toimia yhdessä, ja muodostavatko ne kenties pohjoismaisen blokin EU:n sisälle. Aika nopeasti selvisi, ettei yhteistä blokkia muodosteta. Pysyviä yhteenliittymiä, joissa pyrittäisiin yhteensovittamaan kaikkia kysymyksiä, ei EU:ssa ole.
– Näiden kysymysten luetteleminen osoittaa hyvin, että meitä erottavia asioita on vähän. Valtaosa asioista on sellaisia, joissa meillä on yhteinen näkemys ja jonka johdosta löydämme toisemme ja ajamme yhdessä samanlaisia ratkaisuja.
Jan Store toimi Suomen pysyvänä edustajana Euroopan unionissa eli EU-suurlähettiläänä vuosina 2008-2013. Hän on toiminut myös mm. Suomen suurlähettiläänä Puolassa sekä ulkoministeriön Eurooppa-osaston osastopäällikkönä.
Mitä mieltä sinä olet?
