Saavutettavuustyökalut

Uutinen 15.1.2015

EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelmaa terävöitetään

Kuva: Juhana Tuomola
Itämeri. Kuva: Eurooppatiedotus

Itämerellä on suuri merkitys Suomelle ja suomalaisille. Suomi olikin yksi aktiivisista toimijoista silloin kun Euroopan unionin ensimmäistä Itämeri-strategiaa (2009) aikoinaan alettiin laatia. Suomi pitää yhteistä EU:n toimintaohjelmaa tärkeänä välineenä alueellisen yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Erityisesti ympäristön tilan parantaminen on Suomelle tärkeä tavoite.

Suomessa EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö ja kansallisena yhteyshenkilönä toimii Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka.

Kolme päätavoitetta

EU:n vuonna 2012 uudistetulla Itämeri-strategialla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Tavoitteiden alle on määritelty erilaisia painopistealoja.

Strategiaan liittyvää toimintasuunnitelmaa ollaan nyt jälleen päivittämässä. Komission mukaan toiminta ja tulokset ovat olleet epätasaisia ja painopisteitä liikaa. Siksi komissio on ehdottanut ydinasioiden määrittelemistä ja olennaiseen keskittymistä.

EU-maiden kansalliset kommentit annetaan tammikuun puoliväliin mennessä. Komissiolta on tulossa uusi esitys niiden pohjalta helmikuun alussa.  Toimintasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä huhtikuussa ja poliittinen siunaus sille saataneen kesäkuun puolivälissä 6. Vuosifoorumissa Latvian Jurmalassa.

Erja Tikka. Kuva: Eero Kuosmanen
Suomelle erityisen tärkeät asiat ovat mukana myös päivitetyssä EU-strategian toimintasuunnitelmassa, Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka iloitsee. Kuva: Eero Kuosmanen

Suomen painopisteet

Suomen hallituksen EU-asioiden ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 12. joulukuuta Suomen painopisteitä EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelmaa päivitettäessä. Niitä ovat meren pelastamisen tavoitteen osalta ravinnepäästöjen vähentäminen, meriturvallisuuden edistäminen, haitallisten aineiden torjuminen ja kestävä maa- ja metsätalous sekä kalastus.

Alueen yhdistämisen tavoitetta toteuttavat liikenne- ja energiayhteistyön alat ovat myös keskeisiä. Alueen hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitteen kannalta innovaatioyhteistyö ja yritysten kilpailukyvyn edistäminen, matkailualan yhteistyö sekä koulutusyhteistyö ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen ovat samoin tärkeitä.

Suomi painottaa edelleen myös terveyden edistämisessä, kulttuurin alalla, väestönsuojelussa sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa Itämeri-strategian puitteissa tehtävää yhteistyötä.

EU:n Itämeri -politiikan tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Venäjä on tässä avainasemassa. Kuva: MEK

Yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa

Suomen mielestä Itämeri-strategian toiminnalliset yhteydet Itämeren valtioiden neuvostoon, pohjoisen ulottuvuuden rakenteisiin, Pohjoismaiden neuvostoon ja muihin alueellisiin organisaatioihin on pidettävä tiiviinä. Itämeri-strategian tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyö Itämeren alueen EU:n ulkopuolisten naapurimaiden kanssa on välttämätöntä. 

EU-ministerivaliokunta päätti myös, että Suomi jatkaa koordinaatiovastuussa ravinnepäästöjen vähentämisen, meriturvallisuuden ja kestävän maa- ja metsätalouden aloilla ja antoi tukensa sille, että Turun kaupunki jatkaa yhteistyötä naapurimaiden kanssa edistävän toimen vetäjänä.

Uudet, suomenkieliset, Itämeri-strategian kansallista viestintää tehostavat verkkosivut löytyvät sekä www.centrumbalticum.org että www.itameri-strategia.fi -osoitteista. Niiltä löytyy kattavasti tietoa EU:n Itämeri-strategiasta, ajankohtaisista asioista ja oleellisista toimijoista sekä EU:n rahoitusohjelmista.

Verkkosivut on tuotettu Ulkoasiainministeriön kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen tuloksena ja niiden tarkoituksena on madaltaa kynnystä osallistua Itämeren alueella tehtävään yhteistyöhön.

Seuraa meitä