Saavutettavuustyökalut

Uutinen 26.1.2015

PNR:n kohtalon hetket

Pariisin terrori-iskujen jälkeen julkisuudessa on ollut paljon puhetta lentomatkustajatiedoista, joita vaaditaan käytettäväksi vierastaistelijailmiön torjumiseksi EU:n alueella. Matkustajatietojärjestelmä eli PNR (Passenger Name Record) on noussut eräänlaiseksi symboliksi tässä keskustelussa, ja sen päälle on laskettu hyvin raskas taakka. PNR:llä ei siis ole muuta mahdollisuutta kuin onnistua.

Erityisasiantuntija Marja Kartila vastaa EU-edustustossa poliisiyhteistyöstä
Erityisasiantuntija Marja Kartila vastaa EU-edustustossa poliisiyhteistyöstä

Viimeaikaisiin iskuihin Euroopassa osallistuneet henkilöt ovat olleet EU:n kansalaisia, jotka olivat viettäneet aikaa Syyriassa tai muulla konfliktialueella ja radikalisoituneet.

EU:ssa on nyt vahva tahto torjua vierastaistelijailmiötä, ja lähes päivittäin saamme kuulla jäsenvaltioiden tai EU:n toimielinten harkitsemista uusista aloitteista ja hankkeista. Euroopan komission sisäasioiden pääosaston terrorismin torjunnasta vastaavan yksikön päällikkö on jaotellut vireillä olevat tai olemassa olevat toimet matkustamista edeltävään, matkan aikaiseen ja paluun jälkeiseen aikaan.

Yksi matkan aikaan sijoittuva toimi on PNR. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että rikostorjuntaviranomaiset, kuten esimerkiksi Suomessa poliisi, tulli ja rajaviranomaiset, saisivat lehtoyhtiöiltä sähköisesti tiedot niistä henkilöistä, jotka matkustavat lentoteitse EU:n ulkopuolelta unionin alueelle tai sieltä pois.

Vierastaistelijailmiön torjunnan ongelma on erityisesti EU-kansalaiset, jotka syyllistyvät hirmutekoihin. Monille saattaa tulla yllätyksenä se, että EU-kansalaisten vapaan liikkumisen oikeus ulottuu myös unionin ulkorajoille. Tämä tarkoittaa sitä, että EU-kansalaisille ei voida tehdä systemaattista rajatarkastusta unionin ulkorajoilla. Näin ollen myöskään rikostorjuntaviranomaiset eivät saa unioniin tulevista tai sieltä lähtevistä EU-kansalaisista riittävästi tietoja, joita he voisivat hyödyntää työssään.

Matkustajatietojärjestelmän myötä tietojen saanti onnistuisi, koska se ei tee eroa EU-kansalaisten ja muiden henkilöiden välillä. Sen onkin arvioutu tehostavan ratkaisevasti vierastaistelijailmiön torjuntaa.

Mikä keksintö PNR sitten on? Järjestelmän myötä rikostorjuntaviranomaiset saisivat lentoyhtiöiltä sähköisesti tiedot kaikista lentomatkustajista ilman eri pyyntöä. Näitä tietoja voitaisiin automaattisesti vertailla viranomaisrekisterissä oleviin, rikostorjuntaviranomaisten etsimien henkilöiden tietoihin.  Vaihtoehtoisesti henkilöitä pystyttäisiin tunnistamaan kohdevalinnan nojalla. Viimeksi mainittu tarkoittaa henkilöitä, joiden matkustuksessa on epäloogisuuksia, jotka kansainvälisen viranomaistuntemuksen perusteella sattavat liittyä rikolliseen toimintaan.

Automaattisen vertailun tuloksena saadaan osuma, toisin sanoen tiedot kohtaavat, ja viranomaiset voivat esimerkiksi ottaa henkilön kiinni tai alkaa tarkkailemaan häntä.

Kyseessä on hyvin erityislaatuinen tietojensaantikeino, joten tietosuojatakeidenkin tulee olla tarkkoja. Esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt lentoyhtiöllä oleva tieto ateriavalinnoista on EU:n perusoikeusviraston mukaan sellainen arkaluontoinen tieto, joka tulee poistaa PNR-tiedoista, eli sitä ei saa käyttää edellä mainittuun tarkoitukseen.

PNR saattaa tuottaa arvokasta tietoa rikostutkinnan suuntaamisen kannalta,  esimerkiksi jokin henkilö voidaan sulkea pois rikostutkinnasta tai uusia henkilöitä voidaan ottaa tutkinnan piiriin. Yksittäinen lentomatkustustieto kuitenkaan harvoin ratkaisee koko juttua.

Matkustajatietojärjestelmän toteuttamisesta unionitasolla on keskusteltu yli 10 vuotta, ja nykyinen ehdotus saatiin vuonna 2011.

EU:n jäsenmaat eli neuvosto vahvistivat oman kantansa lähes kolme vuotta sitten, mutta Euroopan parlamentin puolella asia ei ole edennyt. Pieni, mutta kuitenkin riittävän iso ja äänekäs liberaalidemokraattien, vihreiden ja sosialistien muodostama ryhmä on vastustanut hanketta perusoikeuksien vastaisena ”iso veli urkkii” -järjestelmänä, eikä parlamentissa ole kyetty käymään kunnollista sisällöllistä keskustelua.

Pariisin isku on saattanut muuttaa asetelmaa. On tosin traagista, että PNR:n onnistumisen mahdollisuudet ovat saattaneet parantua viimeaikaisten tapahtumien myötä, mutta kriisin tarjoamaa tilaisuutta ei kannata hukata. Ajankohta hankkeen eteenpäin viemiselle on juuri nyt.

Ellei ratkaisua kuitenkaan lähikuukausina saavuteta, paras vaihtoehto saattaisi olla hankkeen poisvetäminen ja mahdollisesti uuden ehdotuksen valmisteleminen myöhemmin. Tällöin jäsenvaltiot veisivät eteenpäin omia kansallisia järjestelmiään. Osalla jäsenmaista tällainen järjestelmä on jo käytössä. Suomessa nykyistä kansallista PNR-järjestelmää tullaan tehostamaan, koska eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 asiaa koskevan lainmuutoksen.

Matkustajatietojen hyväksikäyttö lainvalvontaviranomaistyössä on tullut jäädäkseen, eikä toiseen suuntaan kulkeminen tule enää kysymykseen. PNR-tietojen käyttö on globaali ilmiö, tietoja hyödyntävät lainvalvontaviranomaiset Australiasta Kanadaan ja Meksikosta Koreaan. Kysymys on vain siitä, saammeko aikaan EU-tason järjestelmän. Vaihtoehtona on 28 erilaista järjestelmää erilaisine soveltamisalaa ja tietosuojaa koskevine säännöksineen, mikä olisi kaikkien osapuolten kannalta ei-toivottu ratkaisu.

Marja Kartila 

Kirjoittaja on erityisasiantuntija, joka vastaa EU-edustustossa muun muassa poliisiyhteistyöstä

Seuraa meitä