Kuukauden kysymys: Millaisia tavoitteita eurooppalaisen kehitysyhteistyön teemavuodella on?
– Teemavuotta tarvitaan, jotta ihmisten kehitysyhteistyön tuntemus kasvaa. Niin suomalaiset kuin muutkin eurooppalaiset kuulevat liian vähän kehitysyhteistyön tuloksista ja onnistumisista. Mediassa korostuvat helposti huonot uutiset ja silloin alkaa tuntua siltä, että mikään ei onnistu. Todellisuudessa kuitenkin kehitysyhteistyöllä saadaan hyviä tuloksia aikaan ja yhteistyötä valvotaan tarkasti.
– Suomi on valtiona osallistunut kehitysyhteistyöhön 50 vuoden ajan. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että Suomi on itsekin saanut kehitysapua Unicefilta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Viimeisistä Maailmanpankin lainoista Suomelle on kulunut vasta 40 vuotta.
– Kehitysyhteistyömme alkuvuosikymmeninä puhuttiin kehitysavusta, mutta toiminnan luonne on sittemmin muuttunut yhdessä tehtäväksi, kansainvälisellä tasolla yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuvaksi työksi. Siksi kehitysyhteistyö kuvaa sanana paremmin nykyistä työtapaa. Tärkeintä on kuitenkin, että vastuu muutoksesta on tukea saavalla kumppanimaalla.
– EU:n kehitysyhteistyö on maailman suurinta. Luvut puhuvat puolestaan: EU:n vuosina 2004–2012 antaman tuen ansiosta yli 18 miljoonaa alle yksivuotiasta rokotettiin tuhkarokkoa vastaan. Vastaavasti 24 miljoonalle ihmiselle varmistettiin yhteys vesi- ja viemärijärjestelmään. Suomi vaikuttaa osaltaan Euroopan unionin kautta siihen, että miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään.
– Kehitysyhteistyön teema on ajankohtainen juuri tänä vuonna, sillä meneillään on oikea kehitysyhteistyön supervuosi. YK asetti vuonna 2000 kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteutumista tarkastellaan nyt 15 vuotta myöhemmin. Samalla asetetaan uudet tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Supervuoden aikana sovitaan myös kehitysyhteistyön kansainvälisestä rahoituksesta ja loppuvuodesta saadaan toivottavasti aikaan ilmastosopimus.
Sirpa Paatero
Kehitysministeri
