Saavutettavuustyökalut

Uutinen 13.3.2015

Öljykriisistä kiertotalouteen

Marika Paavilainen on ympäristöalan erityisasiantuntija EU-edustustossa
Marika Paavilainen on ympäristöalan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Nelisenkymmentä vuotta sitten öljykriisi havahdutti, jätepaperimäärä pelotti ja myrkyt ruokaketjuissa kauhistuttivat. Lapset kirjoittivat kouluissa ympäristöongelmista, ja teinit miettivät, miten pitkään bensaa riittää mopoon.  Oli ehkä ongelmien tiedostamisen ensimmäisen aallon huippu. Aikuiset ryhtyivät toimeen. He puuttuivat hitaasti mutta sitkeästi ongelmiin, keksivät ratkaisuja ja loivat toimeenpanon organisaatioita. Näiden toimien tuloksia tarkastellaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) raportissa Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015 (SOER2015). 

Euroopan ympäristökeskuksen SOER 2015 -tiimi tietää, miten viesti välitetään: kun tieto halutaan ihmisten käyttöön, mennään heidän luokseen.  EEA:n pääjohtaja ja SOER-tiimi järjestivät raportista Brysselissä viime viikolla tiedotustilaisuuden ja kaksi eri keskustelutilaisuutta, joissa olivat mukana komission, Euroopan parlamentin sekä intressiryhmien edustajia. Raportti esiteltiin myös EU-maiden ympäristöministereille heidän kokouksensa lounaskeskustelussa.

Euroopan ympäristö -raportteja tehdään kerran viidessä vuodessa. Ne syntyvät laajassa yhteistyössä EEA:n,  Euroopan maiden, alueiden ja tieteellisten asiantuntijoiden kanssa. SOER 2015 -raportin pääviesti on, että EU:n toimilla (politiikka ja lainsäädäntö) on saavutettu merkittäviä hyötyjä ympäristöalalla, taloudessa ja ihmisten hyvinvoinnin tasossa. Raportti osoittaa, että politiikkapäätöksillä vaikutetaan, mikäli ne toimeenpannaan kunnolla.   

Esimerkiksi Euroopassa käytetään raaka-aineita kokonaisuutena tarkasteltuna tänään 19 prosenttia vähemmän verrattuna vuoden 2007 tilanteeseen. Kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet 19 prosentilla vuoden 1990 tasosta siitä huolimatta, että taloudellinen tuotanto on samaan aikaan kasvanut 45 prosentilla.  Uutiselta kuulostaa myös se, että Euroopan taloudellisen alamäen jyrkentyessä vuosina 2010–2011 ympäristöteollisuuden (eco-industry)  toimiala kasvoi 50 prosenttia sekä tuotannon että työllisyyden mittareiden mukaan. 

Tehtävää on kuitenkin edelleen, eikä työ näytä helpolta. Mutta miltä tulevaisuus näyttää? 

Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Dr Hans Bruyninckx kertoo, että tavoite on liittää raportin havainnot poliittiselle agendalle. Raporttia varten analysoitiin tietoja kuluneilta  40 vuodelta  sekä  arvioitiin tilannetta eteenpäin vuoteen 2050 saakka, jolloin EU:n vision mukaan ”elämme hyvin maapallon ekologisten resurssien rajoissa”. 

Päämäärä on kirjattu EU:n 7:nteen  ympäristöalan toimintaohjelmaan, jonka kolme tavoitetta ovat (1) unionin luonnonpääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen, (2) unionin muuttaminen resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi ja (3) unionin kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien saastumisen, kemiallisten aineiden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen. 

@ European Environment Agency (EEA)
Euroopan ympäristökeskus havainnollistaa ympäristön tilaa pianoksi kutsumallaan kuviolla.
Euroopan ympäristökeskus havainnollistaa ympäristön tilaa pianoksi kutsumallaan kuviolla.

Tavoitteet jakautuvat 20 prioriteettialueeksi. Ympäristövirasto havainnollistaa tilannetta pianoksi kutsumallaan kuviolla, jossa prioriteettialueet ovat pianon koskettimia. Kunkin tilaa kuvataan värein: vihreä, kun kehitys on hyvä, keltainen, kun kehityskulku on epäselvä, ja punainen, kun tila heikkenee. Elettyä 40 vuotta kuvaavat pääasiassa vihreä ja keltainen. Toinen kosketinrivi värittää samojen prioriteettialueiden tulevaisuuden – ei yhtään vihreätä kosketinta. Eikö tämä kyseenalaista johtopäätöksen, että EU:n politiikkatoimet ovat toimineet tehokkaasti?

Pääjohtaja Bruyninckx toteaa, että kysymys on oikeutettu. Tulevaisuuden hälyttävän kirkkaat väritykset kertovat, että vuodelle 2050 asetettu tavoite ei toteudu, mikäli politiikkatoimia ei aleta rakentaa uudella tavalla.  Luonnonjärjestelmien vahingoittuminen jatkuu, ja monimuotoisuuden katoamisen myötä heikkenee myös luonnon terveelliselle elämälle antama suoja. Euroopalla on edelleen hellittämättömiä ja hälyttäviä haasteita, jotka liittyvät epävakaisiin tuotantorakenteisiin ja kulutustapoihin, sekä nopeasti muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön.

Yksittäisten ongelmien ratkaisemisen sijaan on nähtävä niiden systeeminen ja globaali luonne.  Monet käytetyistä keinoista ovat osoittautuneet tehottomiksi, koska ne on mitoitettu Eurooppaan tai yksittäiseen maahan, vaikka ongelmat ovat monimutkaisia ja globaaleja, kuten ilmastonmuutos ja ilmanlaadun heikkeneminen. Uutta perspektiiviä on haettava ajattelemalla ja toimimalla sekä globaalisti että paikallisesti – kulutus- ja tuotantorakenteita muuttamalla.

Euroopan ympäristö 2015  -raportti kuvaa  myös tuotanto- ja kulutustapojen vuorovaikutusta. Ratkaisuilla, jotka pidentävät tuotteiden elinikää, mahdollistavat vanhan korjaamisen, löytävät  käytetyille tuotteille uusia tarkoituksia, ja kaiken kaikkiaan vähentävät  uusioraaka-aineiden käyttötarvetta, rakennetaan vähähiilistä ja resurssiviisasta kestävää kiertotaloutta.   

Pääjohtaja Bruyninckxin mukaan juuri nyt teemme päätöksiä, joilla vaikutetaan siihen, elävätkö lapsemme vuonna 2050 hyvin ja maapallon ekologisten resurssien rajoissa.  

Me olemme niitä aikuisia, joiden toimiin ja päätöksentekoon paineet kohdistuvat nyt. Meidän päätöstemme seurauksista raportoidaan vuonna 2050.”

Mahtaako EEA:n Euroopan ympäristö 2050 -raportti kertoa vuonna 2015 aloitetusta toiminta- ja ajattelutapojen muutoksesta, jonka seurauksena EU:ssa ei tehdä päätöksiä selvittämättä ensin päätösehdotusten vaikutuksia ympäristöön, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin? Dokumentoiko raportti vuonna 2050 sen, kuinka EU kykeni ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia ja kaatamaan yhteistyöllä eri sektoreiden rajat?  

Vuonna 2015 lapsemme kirjoittavat tutkielmia raaka-ainevirroista ja kierrätyksestä ja miettivät, tuotetaanko sähkö uusiutuvista lähteistä. Tulevatko he vuonna 2050 muistelemaan kouluaikojen kirjoituksiaan kiertotaloudesta ja vertaamaan niitä siihen kiertotalouteen, jossa elävät – maapallon ekologisten rajojen puitteissa?

Lisätietoa:

target="_blank">Euroopan ympäristö – tila ja näkymät 2015 (englanniksi)

target="_blank">EU:n 7. ympäristöalan toimintaohjelma (englanniksi)

Marika Paavilainen 

Kirjoittaja on ympäristöalan erityisasiantuntija

Seuraa meitä