Saavutettavuustyökalut

Uutinen 15.5.2015

Vuosi 2015 on Suomen kansainvälisten suhteiden merkkivuosi

”Kaikilla kolmella järjestöllä – YK, ETYJ, EU – on ollut valtava merkitys Suomelle. Niiden kautta on turvattu kansallista itsenäisyyttä ja omaa identiteettiä”, totesi presidentti Tarja Halonen Eurooppa-päivän aattona Helsingissä järjestetyn merkkivuoden seminaarissa.  

Suomi 20v EU_Eurooppatiedotus

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Suomi liittyi YK:n jäseneksi.  Lähes 40 vuotta sitten Suomi allekirjoitti Helsingissä järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätteeksi 34 muun valtion kanssa Helsingin päätösasiakirjan, joka loi pohjan nykyisen ETYJ:n toiminnalle.  Tänä vuonna on kulunut myös 20 vuotta siitä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Vahva YK, parempi maailma

YK-jäsenyys avasi Suomelle sodan jälkeen uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla kuulluksi kansainvälisillä areenoilla.

– Sodan jälkeen, ennen YK:ta, kaikki yhteydet olivat vain Ruotsiin, professori Timo Soikkanen muisteli.

Soikkasen mukaan YK-jäsenyyden alkuvuosina Suomi opetteli luovimaan suurvaltojen välissä ja omaksui useissa kiistakysymyksissä pidättyvän linjan. Sittemmin Suomi otti YK:ssa näkyvämmän roolin.

Kuva: Juhana Tuomola
YK-paneeli. Kuva: Juhana Tuomola
YK-aiheisessa paneelikeskustelussa olivat mukana yksikönpäällikkö Johanna Karanko (vas.), professori Timo Soikkanen, suurlähettiläs Marjatta Rasi

– Suomi oli rauhanturvaamisen kiistaton suurvalta. Olimme yhdessä vaiheessa mukana kaikissa YK:n rauhanturvaamisoperaatioissa ja onkin harmi, että osallistuminen on hiipunut, Suomen entinen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi summasi. 

Rasin mukaan on huolestuttavaa, miten vähän esimerkiksi suomalaisessa mediassa keskustellaan kansainvälisistä järjestöjen merkityksestä ja Suomen roolista niissä.
Myös presidentti Halonen kiinnitti huomiota YK:hon kohdistuviin haasteisiin.

–YK:ta on kritisoitu siitä, että se  ei ole aina toivotulla tavalla pystynyt vastaamaan globaaleihin ongelmiin ja on ehkä jäänyt osin alkuaikojen rakenteidensa vangiksi. Mutta vahva YK tarkoittaa parempaa maailmaa.

–YK:n kautta toteutetaan nykyään myös EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa. Suomi hakee YK:ssa aktiivisesti uusia kumppaneita, esimerkkinä Turkki ja Meksiko, yksikönpäällikkö Johanna Karanko UM:stä arvioi.

Onko ETYJ historiaa?

Aika ajoin on keskusteltu nelikymmenvuotiaan ETYJ:n rakenteiden uudistamisesta. Onko aika jopa ajanut järjestön ohi? Viimeaikaiset tapahtumat kuten Ukrainan kriisi osoittavat kuitenkin toista.

– ETYJ ei ole historiaa ja Suomen tulee osallistua. Ei kannata jättäytyä ”yhden kortin varaan”, koska koskaan ei voi tietää mitä kansainvälistä järjestöä tulevaisuudessa tarvitaan, presidentti Halonen painotti.

EU ja ETYJ soutavat samaan suuntaan

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön työtä kritisoidaan joskus hitaudesta ja konsensus-periaatteesta. Europarlamentaarikko Heidi Hautala arvioi, että jos ETYJ:n perusasiakirjat nyt lähes 40 vuoden jälkeen avattaisiin uudistustyölle,  ei saataisi aikaan samanlaisia sopimuksia, varsinkaan ihmisoikeuksissa.   

Kansanedustaja ja entisen ETYJ-edustaja Eva Biaudet’n mukaan puurtaminen on kuitenkin ETYJ:n työn salaisuus.

– Suomalaisia soisi suuntaavaan useamminkin ETYJ-tehtäviin, myös nuoria diplomaatteja.

ETYJ-paneeli. Kuva: Eurooppatiedotus
ETYJ:n roolia pohtivat apulaisosastopäällikkö Timo Kantola, MEP Heidi Hautala, kansanedustaja Eva Biaudet ja pääsihteeri Anne Palm.

Kilpailuastelmat turhia 

Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Timo Kantolan mukaan konsensusperiaatteen kyseenalaistaminen ETJY:ssä ei olisi viisasta:

EU ja ETYJ soutavat usein samaan suuntaan, vaikka ETYJ:n päätöksentekoon liittyvätkin omat erityiset jännitteensä.

– ETYJ:ltä ei voida odottaa sitovia päätöksiä. Ei ole järkevää edistää EU:n ja ETYJ:n välistä kilpailua, vaan voidaan myös hyödyntää Euroopan neuvoston tuottamaa osaamista. Näihin kuuluvat ennen kaikkea ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuin, puolustaa Hautala.

Suomi on kypsä EU-aikuinen

Suomi on kahden vuosikymmenen jälkeen saavuttanut kypsän ja vakiintuneen EU-jäsenmaan aseman. 

– Pahimmat nuoruuskomplikaatiot ovat jo takana. Suomi on hyötynyt sisämarkkinoista valtavasti ja EU on sitonut Suomen tiiviimmin eurooppalaisiin arvoihin, presidentti Halonen huomioi.

– EU:n tulisikin päättäväisemmin osoittaa, että se puolustaa yhteisiä arvoja niin EU:ssa  kuin sen ulkopuolellakin. Voi myös kysyä, muistuttaako EU meitä enemmän rahasta kuin arvoista. Vain päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta lisäämällä voidaan EU:ssa saada kansalaisten luottamus takaisin.

EU-vaikuttamiseen tarvitaan itsevarmuutta ja hyviä aloitteita

Kahden jäsenyysvuosikymmenen aikana haasteet Suomen EU-tiellä ovat muuttuneet moneen kertaan. Nyt ollaan jälleen uudessa tilanteessa. Niin Suomen kuin muidenkin jäsenmaiden kannalta keskeisiä EU-kysymyksiä ovat tällä hetkellä vaikea taloustilanne ja suhteet itäisiin ja eteläisiin naapureihin muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.   

EU-paneeli_Kuva:Eurooppatiedotus
EU-paneelissa keskustelivat MEP Liisa Jaakonsaari (vas.), suurlähettiläs Jan Store ja Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio


Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store peräänkuulutti itsevarmuutta viedä eteenpäin hyviä asioita tarpeeksi ponnekkaasti.

– Eurokriisin hoidossa olimme valitettavasti ylimielisiä joitakin maita kohtaan. Se ei ole meille hyväksi. Tarvitaan myös merkittäviä omia aloitteita, kuten aikoinaan ehdotuksemme EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämisestä. Vaikuttaminen ei ole myöskään pelkkiä kokouksia, vaan yhteyksiä ja hyvien ideoiden tarjoamista.

– On tärkeää olla mukana päättävissä pöydissä mahdollisimman pitkälle. Vastaan äänestäminen on aina merkki häviämisestä.

Seminaarin järjestivät 8.5. 2015 yhteistyössä ulkoministeriö, Euroopan parlamentti, YK-liitto ja Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi STETE. 

Seuraa meitä