EU:n Itämeri-strategia uudistuu
Suomelle EU:n itämeri-strategia on oleellinen väline alueellisen yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Erityisesti ympäristön tilan parantaminen on tärkeä tavoite Suomelle ja suomalaisille, Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka painotti Turussa kesäkuun alussa järjestetyssä kansallisessa Itämeri-toimijoiden tapaamisessa.
EU hyväksyi Itämeren alueelle erillisen strategian vuonna 2009. Kyseessä oli ensimmäinen niin sanottu makroalueen strategia koko EU:ssa. Itämeri-strategialla syvennetään ja koordinoidaan tehokkaammin Itämeren alueen maiden yhteistyötä. Mukana ovat EU:n jäsenvaltiot, mutta yhteistyötä haetaan myös naapurimaiden Venäjän, Norjan, Valko-Venäjän ja Islannin kanssa.
Suomessa EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö ja Suomen kansallisena koordinaattorina toimii Itämeri-suurlähettiläs. Lisäksi Suomella on koordinaatiovastuu useasta strategian politiikka-alasta ja horisontaalisesta toimesta.
Uudistuksessa keskityttiin olennaiseen
Sittemmin itse strategiaa on uudistettu 2012 ja sen toimintasuunnitelmaa on päivitetty jo pariin otteeseen, viimeksi 2013 alussa.
– Huomattiin, että toimintasuunnitelman sisältöä oli tarve uudistaa jo nyt. Päätavoitteet ovat samat, mutta päivitystyössä painopisteitä on rajattu ja niissä keskitytään alueen kannalta olennaisiin asioihin, Tikka painotti.
– Esimerkiksi energia- ja liikenneasiat eivät oikein olleet löytäneet aiemmassa suunnitelmassa paikkaansa. Nyt ne on kytketty tiiviimmin alojen EU-politiikkaan kuten energialinjauksiin ja TEN-T liikenneväylien täydentämiseen.
– Oli myös tarpeen entistäkin enemmän painottaa jäsenvaltioiden poliittista omistajuutta ja sitoutumista EU:n yhteiseen Itämeri-strategiaan.
Suomen ykköstavoitteena Itämeren tilan parantaminen
– Strategian uudistustyössä Suomi sai monia tavoitteitaan hyvin mukaan, suurlähettiläs Tikka iloitsi.
EU-ministerivaliokunta hyväksyi Suomen painopisteet EU:n Itämeri-strategian toimintasuunnitelman päivitykselle joulukuussa 2014. Niihin kuuluvat muun muassa meren ravinnepäästöjen vähentäminen, meriturvallisuuden edistäminen ja kestävä maa- ja metsätalous.
Muita Suomelle tärkeitä tavoitteita EU:n tiivistyvässä Itämeri-yhteistyössä ovat liikenne- ja energiayhteistyö, matkailu- ja koulutusyhteistyö, Itämeren alueen nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja terveysalan yhteistyö.
– Suomelle tärkeää on myös monitasohallinto eli että niin kunnat, maakunnat kuin korkeakoulut ja järjestötkin olisivat mukana Itämeren alueen yhteistyössä ja meren tilan kohentamisessa.
EU:n Itämeri-strategia mahdollisuus koko maalle
Tällä EU:n ohjelmakaudella vuosina 2014–2020 Suomeen ohjautuu EU:n budjetista vähemmän varoja esimerkiksi aluekehitykseen kuin aiemmin. Vanhojen ja tuttujen EU-ohjelmien ohella monissa Suomen maakunnissa tutkaillaankin nyt entistä ahkerammin muita EU:n tarjoamia rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia.
– Jotta osaisimme hyödyntää Itämeri-strategian tarjoamia mahdollisuuksia, tarvitaan siihen parempaa osaamista hanketyössä ja rahoitusohjelmien osalta, suurlähettiläs Tikka pohti.
– Ensi vuonna onkin käynnistymässä erityinen koulutushanke, joka on suunnattu paitsi Itämeri-strategian asiantuntijatahoille myös tavallisille hanketoimijoille. Koulutusohjelmasta vastaa ruotsissa toimiva Svenska Institutet.
– Haluan vielä muistuttaa, että EU:n Itämeri-strategia tarjoaa mahdollisuuden yhteistyölle Lappia ja Itä-Suomea myöten. Se ei ole vain rannikkomaakuntien asia.
class="atticon" src="/wp-content/uploads/sites/19/2017/04/ID-13438-GUID-09578C02-46AC-4410-9FFF-73E7EE02D01D.jpeg" /> Itämeri-strategiaesite: Euroopan unionin Itämeren alueen strategia – Työkaluja parempaan yhteistyöhön (pdf)
