Kuukauden kysymys: Mitä EU tekee Välimeren tilanteen auttamiseksi?

Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimien merivalvontaoperaatioiden toiminta-aluetta keskisellä ja itäisellä Välimerellä laajennetaan ja niiden rahoitus kolminkertaistetaan: tavoitteena on näin auttaa etulinjassa olevia maita rajavalvonnassa ja osallistua merihätään joutuneiden ihmisten pelastamiseen. Salakuljettajaverkostojen toimintaa torjutaan mm. takavarikoimalla ja tuhoamalla salakuljettajien veneitä.

Kaikessa toiminnassa lähtökohtana tulee olla salakuljetuksen kohteena olevien ihmisten suojelu. Ihmisiä lähetetään meren yli yhä huonokuntoisemmilla aluksilla, jopa kumiveneillä. On selvää, että rajavalvonta tai veneiden tuhoaminen eivät yksin ratkaise ongelmaa. Tärkeintä olisi puuttua salakuljettajaverkostojen toimintaan ja lähtömaiden ongelmiin.

Vilkkainta keskustelua on herättänyt ehdotus EU:n sisäisistä siirroista, joka jakaa jäsenvaltioita. Siirroissa on kyse Kreikkaan ja Italiaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta muiden jäsenvaltioiden alueelle.

Suomen osuus sisäisistä siirroista olisi 792 henkilöä 2 vuoden aikana. Keskustelua on myös käyty menettelyn pakollisuudesta.

Komissio teki lisäksi toukokuussa ehdotuksen Euroopan unionin laajuisesta uudelleensijoittamisjärjestelmästä, jonka puitteissa 20 000 kiintiöpakolaista sijoitetaan jäsenmaihin. Henkilöt valitaan yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa. Suomen osuus olisi 293 henkilöä, joka mahtuu viime vuosina käytössä olleeseen kiintiöön.

Suomi kannattaa kiintiöpakolaisten määrän tasaisempaa jakautumista jäsenmaiden kesken. Suomi ottaa vastaan enemmän kiintiöpakolaisia kuin jäsenvaltiot keskimäärin. Uudelleensijoittaminen tarjoaa suojelun tarpeessa oleville turvallisen ja laillisen väylän kolmansista maista Eurooppaan.

Komission esityksistä keskustellaan oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 16. kesäkuuta. Muuttoliike on myös Eurooppa-neuvoston asialistalla 25.–26. kesäkuuta.