Kuukauden kysymys: Miten Kreikan tilanne vaikuttaa EU-yhteistyön tulevaisuuteen?
”Suomi on osa Eurooppaa ja olemme poliittisesti liittoutuneita EU:hun. EU tarvitsee toimivan yhteistyörakenteen, mutta ei liittovaltiota. EU tarvitsee vahvoja kansallisia hallituksia, joilla on mandaatti tehdä päätöksiä. Toimivan talous- ja vapaakauppa-alueen tulisi olla EU-yhteistyön tavoite. Viime vuosina aikaa on hukattu, kun Euroopan viisaimmat aivot ovat pohtineet vain ratkaisuja epä-optimaalisen valuuttaunionin hallitsemiseen – kriisinhallinta on vienyt kaiken ajan. Eikä Kreikan tilanne edelleenkään tule ratkeamaan helposti.”
”EU:n yhteistyön pitäisi kriisinhallinnan sijaan keskittyä siihen, miten Euroopan kilpailukykyä nostetaan ja kasvua ja työpaikkoja luodaan. Muualla maailmassa kasvua on näkyvissä, euroalueella ei. Yhteistyön on tulevaisuudessa keskityttävä nimenomaan näihin asioihin.
Merkittävässä roolissa EU-yhteistyön tulevaisuudessa on myös se, miten euroalue ja sen ulkopuolella olevat EU-maat toimivat yhdessä ja suhteutuvat toisiinsa.”
”Myös Iso-Britannian äänestystulos tulee vaikuttamaan unioniin. Jos Iso-Britannia lähtee unionista, se on EU:lle valtava tappio. Euromaiden ja euron ulkopuolella olevien maiden välinen yhteistyö on myös yksi osa Iso-Britannian neuvotteluja EU:n kanssa – tämä kysymys on hyvä käydä läpi.”
”Kreikan tilanne on mitä suurimmassa määrin tällä hetkellä myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Euroopan vakaus on tärkeää. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on kansainvälisen tilanteen vuoksi nyt entistä ajankohtaisempi. EU:lla on omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole vielä koskaan käytetty. Osa EU-maista kuuluu NATO:on, osa ei. Intressit ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat siis jäsenmailla osin erilaiset.”
”Unionissa tehtävä yhteistyö onkin alkuajoistaan kääntynyt päälaelleen: alun perin yhteistyötä oli tarkoitus tehdä nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ja monet suomalaiset suhtautuivat aikoinaan unioniin liittymiseen positiivisesti nimenomaan turvallisuus-näkökulman takia. Taloudellista yhteisvastuuta sen sijaan ei pitänyt olla ja sen EU jopa omissa säännöissään kielsi. Toisin kuitenkin kävi.”
