Saavutettavuustyökalut

Uutinen 18.9.2015

Suomi ja EU aktiivisia arktisella alueella

Suomi valmistautuu puheenjohtajakauteensa 2017–2019 Arktisessa neuvostossa. Suomen arktinen suurlähettiläs Aleksi Härkönen pitää tärkeänä, että tuleva puheenjohtajakauden työohjelma on sopusoinnussa niin Suomen arktisen strategian kuin EU-linjaustenkin kanssa.

Kuva: Arktinen neuvosto
Arktisen neuvoston puheenjohtajanuija on nyt Yhdysvalloilla. Vuonna 2017 se siirtyy Suomelle. Kuva: Arktinen neuvosto
Arktisen neuvoston puheenjohtajanuija on nyt Yhdysvalloilla. Vuonna 2017 se siirtyy Suomelle.

Suomi tukee EU:n aktiivista arktista roolia

EU:n arktista politiikkaa linjaavaa toimintasuunnitelmaa – niin sanottua tiedonantoa – valmistellaan parhaillaan ulkosuhdehallinnon johdolla ja komission myötävaikutuksella. Tiedonannon viimeistelyvaihe siirtynee alkuvuoteen. Suomi on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan EU:n arktiseen politiikkaan, joten myös tulevaan tiedonantoon on esitetty paljon näkemyksiä.

Suomi painottaa, että EU:n kannattaisi panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin sekä pohjoisten alueiden infrastruktuurin parantamiseen. Olisi myös varauduttava ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin.

”Arktisten alueiden talouskehitys edellyttää vastuullisuutta ja kestävän kehityksen reunaehtojen noudattamista. EU:n olisi tietenkin oltava suunnannäyttäjä myös globaaleissa ilmastoneuvotteluissa”, Aleksi Härkönen painottaa.

Arktisen alueen liikenne ja muu toiminta tulee lisääntymään. Siksi olisi hyvissä ajoin varauduttava sääntelemään toimintaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Sääntely on usein juuri EU:n toimivallassa, esimerkiksi kalastusasioissa, joten EU:n osallistuminen on Härkösen mukaan välttämätöntä.

Lisää arktista tutkimusta Suomeen?

Suomi on ajanut kohta kymmenen vuotta EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamista Suomeen. Rovaniemellä ei ole varteenotettavia kilpailijoita, mutta ratkaisu on viivästynyt EU:ssa.

Kuva: Arto Vitikka/Arktikum
Arktikum_Iso_kuva. Kuva: Arktikum.
Lapin yliopiston Arktinen keskus sijaitsee Arktikumissa Rovaniemellä.

”Toivomme, että EU:n Arktinen informaatiokeskus perustettaisiin viipymättä Rovaniemelle. Esitämme myös, että EU rohkaisisi ArcMaTe -kylmien olosuhteiden testaus-, tutkimus- ja harjoituskeskuksen perustamista Suomeen.”

Yhdysvallat ja EU askeltavat ilmastoasioissa samaan tahtiin

EU:n asema Arktisessa neuvostossa on epäselvä. EU on hakenut tarkkailija-asemaa, mutta ensin Kanadan ja sitten Venäjän vastustuksen vuoksi se ei ole siihen päässyt.  Suomi pitää EU:n oman arktisen politiikan kehittämistä erittäin tärkeänä, koska EU on joka tapauksessa keskeinen arktinen toimija.

”Alaskan GLACIER-konferenssi keskittyi arktisiin ilmastoasioihin, ja sen koollekutsujan Yhdysvaltojen presidentti ja ulkoministeri esiintyivät rohkeasti. Voidaan sanoa, että Yhdysvallat ja EU askeltavat samaan tahtiin ilmastokysymyksissä. Lisäksi EU osallistui Anchoragen konferenssiin näkyvästi lähettämällä sinne ympäristö-, meri- ja kalastuskomissaari Vellan”, Härkönen toteaa.

Suomen puheenjohtakauden valmistelu alkanut

Suomen puheenjohtajakautta koordinoidaan ulkoministeriössä. Kauden työohjelmaa valmistellaan yhteistyössä koko valtionhallinnon sekä eri sidosryhmien kanssa.

Suomi haluaa korostaa jatkuvuutta ja joustavuutta. Nykyisen puheenjohtajamaan Yhdysvaltojen ohjelmassa on paljon tavoitteita, joihin Suomen on helppo yhtyä. Toisaalta pitää varautua olosuhteiden muutoksiin kuten aina kansainvälisessä politiikassa.

Lisäksi puheenjohtajuusohjelman tulisi olla sopusoinnussa niin Suomen oman arktisen strategian kuin myös EU-linjaustenkin kanssa.

Yhdysvallat julkisti oman ohjelmansa jo puolivuotta ennen kautensa alkua – Suomi pyrkii samaan.  Vaikka ohjelman valmistelutyö on vasta polkaistu käyntiin tiedetään jo nyt, että ainakin ympäristö, kestävä kehitys ja alkuperäiskansat ovat ohjelmassa vahvasti mukana.

Seuraa meitä