Entistä ehompi EMU?
Talous- ja rahaliiton eli tutummin EMUn kehittäminen on ollut EU:n asialistalla kestohitti viime vuosina. Eurokriisin seurauksena yhteisiä sääntöjä on jouduttu arvioimaan ja muuttamaankin säännöllisin väliajoin. Kriisi on osoittanut miten riippuvaisia euromaat ovat toisistaan ja miten suuri vaikutus yksittäisenkin maan toimilla voi olla muihin.
Talous- ja rahaliiton kehittäminen on Suomelle tärkeää. Valtionvarainministeriön julkaisi lokakuun alussa EMUn kehittämistä pohtineen työryhmän raportin. Tämä ja monet muut ajankohtaiset talouskysymykset olivat aiheena myös Eurooppatiedotuksen Lahdessa lokakuun alussa järjestämässä talousillassa.
Keskitetyn ohjauksen vai markkinakurin EMU?
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli arvioida EMUn kehittämistarpeita Suomen näkökulmasta. Työ antaa pohjaa Suomen kannan muodostamiselle kun EU aikanaan päättää EMUn kehittämisestä. EU-maiden päämiesten on määrä keskustella asiasta muun muassa tämän viikon lopulla järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Työryhmän raportista nousee esille kaksi vaihtoehtoista polkua EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämiselle.
Ensimmäisessä eli niin sanottu keskitetyn ohjauksen EMU:ssa unioni vahvistaa jäsenvaltioiden ohjausta ja lisää yhteisvastuuta.
Toinen vaihtoehto eli niin sanottu markkinakuri-EMU perustuu jäsenmaiden omaan vastuuseen talouspolitiikastaan.
”Suomen tavoitteena on sääntöperusteinen ja toimiva euroalue, jossa jokaisella jäsenvaltiolla itsellään on ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikastaan”, valtioneuvoston kanslian neuvotteleva virkamies Niina Pautola-Mol muistutti Lahden tilaisuudessa
No bail-out -sääntö taas käyttöön
Hallitusohjelmassa Pautola-Molin mukaan myös todetaan, että samoin jokaisen jäsenvaltion tulisi vastata itse veloistaan. Tavoitteena on palauttaa niin sanotun no bail-out -säännön uskottavuus.
”EMUa ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun laajentamiseen. Sääntöjen noudattamisen vahvistamiseksi talouspolitiikan koordinaatiota on yksinkertaistettava, ja jäsenvaltioiden omistajuus talouspolitiikasta on varmistettava.”
Pautola-Mol arvioi, että VM:n työryhmän esittämän kahden vaihtoehtoisen polun sijaan EMUn kehittyminen etenee yhdistelmänä, jossa on mukana elementtejä molemmista.
”EMUa kehitettäessä sosiaalisen ulottuvuuden ja demokraattisen legimiteetin vahvistaminen on tärkeää. Samoin tulee myös varmistaa, että uudistustyössä varataan riittävästi aikaa kansalliseen keskusteluun ja kannanmuodostukseen.”
Euroalueella valonpilkahduksia
Eurooppatiedotuksen Lahden tilaisuudessa sivuttiin myös EU:n taloustilannetta laajemmin.
Ekonomisti Tuukka Taipale Suomen Pankista näki euroalueen taloudessa pientä valonkajoa.
”EKP:n ennusteiden mukaan Euroalueella talous kasvaisi ensi vuonna 1,7 %, työttömyys laskisi hieman eli 10,6 prosenttiin ja inflaatio säilyy alhaisena”, hän arvioi.
Myös luottamusindeksit ovat Euroopassa selvästi nousseet, eniten Espanjassa.
”Aikaisempi kriisimaa Espanja onkin lähtenyt mukavaan kasvuun”, Taipale iloitsi.
Suomen talouskasvun arvioidaan olevan keskimäärin 1% vuosina 2014-2030. Taipaleen mukaan Suomen heikkouksia ovat ennen kaikkea työikäisten määrän väheneminen, voimakas rakennemuutos ja viime vuosina supistuneet teolliset investoinnit. Mutta vahvuuksiakin löytyy.
”Luotettavat instituutiot ja oikeusjärjestelmä sekä infrastruktuuri ja koulutus ovat Suomen etuja. Myös pankkisektori on Suomessa terveellä pohjalla ja julkinen velka verrattain matalalla tasolla”, Taipale summasi .
