Saavutettavuustyökalut

Uutinen 24.11.2015

Ville Itälä toivoo uutta lähestymistapaa EU:n varainhoitoon

Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ETT) on julkaissut tämänvuotisen yhteenvetonsa Euroopan unionin tilintarkastuksesta. Yleisesti ottaen EU sai puhtaat paperit tilien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Ville Itälän mukaan EU:n pitäisi kuitenkin olla tehokkaampi varainkäytössään.

Kuva: ECA
ETT päärakennus
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päärakennus Brysselissä.

EU:n talousarviomenot olivat vuonna 2014 yhteensä 142,5 miljardia euroa, eli noin 285 euroa jokaista EU-kansalaista kohden.

Suurin osa EU:n budjetin maksumäärärahoista meni luonnonvaroihin sekä  taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon.

Kolmanneksi eniten EU kulutti kasvun, työllisyyden ja kilpailun alalla. Kulutuksen hännillä tulivat hallinnolliset kulut, kehityshankkeet ja turvallisuus. Suomalaisjäsenen Ville Itälän mukaan on yllättävää, että turvallisuuteen käytetään vain 1% budjetista, vaikka EU:n turvallisuuspolitiikka on ollut jo pitkään huomion keskipisteenä.

Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa tilinpäätöksessään EU:lle myös vuotuisen virhetason. Virhetaso on arvio varoista, joita ei olisi pitänyt myöntää, koska niiden käyttö ei ole ollut lainsäädännön mukaista. Vuoden 2014 kokonaisvirhetaso oli 4,4%, mikä on 0,4% vähemmän kuin viime vuonna. Silti Itälä painottaa virhetason olleen korkea jo pitkän aikaa.

Koheesiopolitiikan ja kilpailukyvyn aloilla virheitä on tehty eniten. Itälä muistuttaa, että siellä missä virheitä eniten tarkastetaan, sieltä niitä myös eniten löydetään.

Suomella oli 11 tarkastuskohdetta ja viisi havaittua virhettä viime vuoden aikana, mikä on vielä melko maltillinen tulos.

EU:n varat tehokkaampaan käyttöön

Kun EU-maille myönnetään rahoitusta, tyypillistä on että jäsenmaat pitävät osuuksistaan kiinni, vaikka sopivaa projektia ei löytyisi.

Ville Itälä ja Olavi Ala-Nissilä
ETT:n vuosikertomuksen esittelytilaisuudessa 19. marraskuuta aiempi suomalaisjäsen, Olavi Ala-Nissilä sekä nykyinen ETT:n jäsen Ville Itälä

Itälän mukaan varoja sidotaan liian pitkäksi aikaa epäjohdonmukaisiin kanaviin. Myös ns. nollavaikutus on yleistä: rahaa myönnetään hankkeeseen jonka maa aikoo toteuttaa joka tapauksessa, EU:n tuesta huolimatta. Pääsääntö kuitenkin on, että hankkeiden pitäisi palvella EU:n yhteistä hyötyä.

Itälän mielestä ongelmallista on, että virheisiin ei voida puuttua tehokkaasti. Tuomioistuimella ei ole valtaa antaa sanktioita tai puuttua konkreettisesti varojen virhekäyttöön. Kansallisten viranomaisten on mahdollista kuitenkin tutkia tapauksia ja tehdä rahoituskorjauksia. Itälän mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, sillä komission pitäisi itse muuttaa toimintatapojaan, jotta varat tulisivat tehokkaaseen ja järkevään käyttöön.

Tuloksellisuutta, joustavuutta ja uusia sääntöjä

Jos EU:n rahankäytölle ei määritellä tavoitteita, varat menevät hukkaan. Jos taas rahoitus ei ole uskottavaa, EU:n maine kärsii. Siksi myös avoimuutta kaivataan lisää EU:n budjetin käsittelyyn.

Itälä toivoo tulevaisuudessa komissiolta uutta lähestymistapaa varainhoitoon. Koheesiopolitiikan on muututtava, jotta tulevaisuuden tarpeet, kuten turvallisuuteen liittyvät menot voidaan rahoittaa. Lisäksi muuttoliikekriisiin voisi kohdentaa käyttämättömiä varoja.

Seuraa meitä