Saavutettavuustyökalut

Uutinen 16.12.2015

Teemavuonna pohdittiin millainen olisi hyvä maailma

”Haluan maailman, jossa kaikilla on hyvä olla, jossa kaikki elää sopusoinnussa”, räppää 13-vuotias Noa Korhonen. Kuluneena vuonna suomalaisia innostettiin pohtimaan globaaleja kysymyksiä #haluanmaailman-kampanjassa − osana kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta.

Kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta on vietetty vuonna 2015 kaikissa EU-maissa. Suomessa teemavuoden toteutuksesta vastasi Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Euroopan unioni pyrki tavoittamaan vuoden aikana erityisesti nuoria, 15–25-vuotiaita. Suomessa Kehys ry lähestyi nuoria #haluanmaailman-kampanjan avulla, johon kuului sosiaalisen median kampanja, videokilpailu sekä kampanjavideo.

Lähes tuhat suomalaista kirjoitti erilaisissa tapahtumissa puhekupla-kylttiin oman näkemyksensä siitä, millaisen maailman he haluaisivat. Sen jälkeen kannanotot jaettiin kampanjan Facebook-, Twitter- ja Instagramtileillä.

”Suomalaisten toiveista nousi esille kolme yhteistä isoa asiaa: eriarvoisuuden vähentäminen, rauha ja oikeudenmukaisuus sekä koulutus, kertoo Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen.

Teemavuoden päätöstilaisuudessa juontaja Renaz Ebrahimi osallistui #haluanmaailman-kampanjaaan. Kuva: Liisa Takala/UM
Teemavuoden päätöstilaisuudessa Bottalla juontaja Renaz Ebrahimi osallistui #haluanmaailman-kampanjaan. Kuva: Liisa Takala/UM

Myös presidentti Tarja Halonen osallistui kampanjaan. Kyltissään hän kertoo haluavansa maailman, jossa vallitsee sukupuolten välinen tasa-arvo.

Puhekupla-kuvat näkyvät teemavuoden päättymisen jälkeenkin ulkoministeriön Maailma 2030 -sivustolla. 

Teemavuoden kansallinen kampanjavideo levisi syksyllä yli miljoonalle katsojalle YLE:n kanavien ja elokuvateattereiden välityksellä. Videossa nuori nainen herää pohtimaan millaista olisi elää jossain muualla päin maailmaa, ilman kunnollista juomavettä ja ravintoa – työpaikkana kaatopaikka.

Nuorten videokilpailun voitto Jyväskylään

Videokilpailuun osallistui 17 työtä, joista suuri osa tuli pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.  Kilpailun osallistujat olivat tehneet videonsa koulussa, kerhoissa tai itsenäisesti.

Kilpailun voitti jyväskyläläinen, 13-vuotias Noa Korhonen. Hän sanoitti ja kuvasi itse videonsa, ainoastaan sävelmä tuli tuttavalta. Teos valittiin myös yleisöäänestyksen suosikiksi.

”Kuulin viikkoa ennen kilpailuajan päättymistä kaveriltani tästä kilpailusta, ja päätin osallistua”, kertoi Noa Korhonen teemavuoden päätöstilaisuudessa Helsingissä joulukuun alussa.

Ennen palkinnonjakoa Noa sai seurueensa kanssa tutustua ulkoministeriön toimintaan ja vierailla ulkoministerin työhuoneessa Merikasarmilla.

 

Kuva: Liisa Takala/UM
Teemavuosi päättyy. Kuva: Liisa Takala/UM
Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen ja videokilpailun tuomariston jäsen Tume onnittelevat videokilpailun ja yleisöäänestyksen voittanutta Noa Korhosta.

Teemavuoden kansalliset lähettiläät taiteilija-muusikko Hossni Boudali ja popartisti Diandra veivät omalta osaltaan sanaa eteenpäin kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. He esiintyivät muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa Helsingissä ja heinäkuussa Porissa SuomiAreenassa.

Hossni Boudali ohjasi nuorille videopajoja kouluissa ja nuorisotaloissa ympäri Suomea. Diandra toi teemavuotta esille myös Nenäpäivän yhteydessä.

Yli kaksikymmentä EU-maata osallistui syyskuussa tempaukseen, jossa jaettiin Tanskassa toimitettua julkaisua ”Maailman parhaat uutiset”. Suomessa tempaus toteutettiin Helsingin rautatieasemalla ennen New Yorkin huippukokousta, jossa päätettiin kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta.

Kehys ja ulkoministeriö toivat yli 30 tapahtumassa kehitysyhteistyön teemavuotta esille. Tämän lisäksi kansalaisjärjestöt ja oppilaitokset ovat toiminnassaan huomioineet teemavuoden.

EU:n verkkosivustolla on vuoden aikana viikoittain julkaistu kirjoituksia kehitysyhteistyöstä ja sen vaikutuksista eri puolilla maailmaa. Myös kansalliset toimijat ovat täydentäneet sisältöä omilla artikkeleillaan. Verkkoaineisto on käytettävissä teemavuoden päättymisen jälkeenkin.

Hanna Päivärinta

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana ulkoministeriön viestintäosastolla.

Seuraa meitä