Kuukauden kysymys: Kuukauden kysymys: Onko vuosi 2016 ratkaiseva EU-yhteistyölle?
Vuosi 2016 tulee olemaan EU:lle haasteellinen. Ulkoministeriön Eurooppa-osaston osastopäällikkö Liisa Talonpoika kirjasi ajatuksiaan siitä, miksi tämä vuosi on erityisen merkityksellinen koko unionille.
Ison-Britannian EU-jäsenyys
Lähiviikkojen aikana Iso-Britannia ja muut EU-maat neuvottelevat Ison-Britannian EU-suhteen täsmentämisestä. Suurin haaste koskee työntekijöiden liikkuvuutta ja sosiaalietuuksia. Sopimisen jälkeen maassa järjestetään kansanäänestys siitä, pysyykö maa unionin jäsenenä vai ei.
Mikään jäsenmaa ei kannata eroa, mutta kompromissejakaan ei voi tehdä hinnalla millä hyvänsä ja viime kädessä ratkaisu on brittikansalaisten käsissä. Paljon on nyt annettu yhden maan kansalaisten käsiin. Ison-Britannian ero olisi valtava takaisku unionille, mutta ei sitä hajottaisi.
Muuttoliike
Muuttoliikevirrat eivät ota tyrehtyäkseen. Unionin ulkorajoilla ei ole pystytty toimimaan sovitusti, mikä on johtanut eräissä maissa niin vaikeisiin tilanteisiin, että maat ovat joutuneet turvautumaan kansallisiin toimiin. Schengeniä koetellaan. Unionin vapaata liikkuvuutta on jouduttu rajoittamaan; kauttakulkijoiden ja maahantulijoiden massat hiertävät yhteiskuntia laajasti.
Yhä kasvava joukko jäsenmaita kyseenalaistaa vakavasti unionin ja sen jäsenmaiden kyvyn (ja halun?) panna täytäntöön sovittuja päätöksiä. Myös eurokriisissä näin tehtiin, ja syystä. Eurokriisistä opittiin ja korjaavat toimet on aloitettu. Ne ovat myös toimineet. Mitä muuttoliikekriisistä opitaan ja miten vastaavanlaiset estetään jatkossa? Korjattavaa on.
Terrorismi
Kolmas huolestuttava kehityssuunta on terrorismin leviäminen Euroopassa.
Jäsenmaat ovat tiivistäneet yhteistyötään, mutta tämän ohella tarvitaan yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Radikalisoitumista ei ehkäistä vain kontrollilla, vaan esimerkiksi koulutuksella ja luomalla nuorille työpaikkoja.
Muita huolia
Pienempiäkin haasteita on edessä: talouskriisi ei ole ohi, oikeusvaltioperiaatteen rajoja venytetään ja Alankomaissa järjestetään keväällä kansanäänestys Euroopan unionin ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta.
Talous
Pitkällä tähtäimellä suurin haasteista, myös vuonna 2016, on kuitenkin Euroopan talouden saaminen kuntoon.
Komissio on tehnyt hyvää työtä investointien vauhdittamiseksi ja muun muassa luodakseen edellytykset digitaalisten palveluiden vapaalle liikkuvuudelle rajojen yli. Uuden talouskasvun mahdollisuuksia on myös ilmastopolitiikassa, jossa on alkamassa vuodelle 2030 sovittujen ilmasto- ja energiatavoitteiden sorvaaminen konkreettiseksi EU-lainsäädännöksi. Uusia mahdollisuuksia ja positiivisia uutisiakin siis on.
Muutoksen vuosi?
Tässä tilanteessa kyse ei kuitenkaan ole vain erinäisistä kriiseistä tai mahdollisuuksista joihin on tartuttava, vaan unionin jäsenmaiden kyvystä ratkaista ongelmia ja koko unionin tulevasta kehityssuunnasta.
Auditorioissa käydään akateemista keskustelua siitä hajoaako unioni, syveneekö tai kapeutuuko se tai kasvaako se näiden kriisien kautta vahvemmaksi. Hyvä niin, mutta jonkun on myös lapioitava. Eli pantava tehtyjä päätöksiä täytäntöön ja tehtävä uusia, jos tarvitaan. Myös vaikeita sellaisia, ja etenkin tässä tilanteessa. Tässä mielessä alkanut vuosi on ratkaiseva. Unioni ei tähän hajoa, mutta se voi muuttua. Ja todennäköisesti sen pitääkin muuttua.
Liisa Talonpoika
