EU hakee kuumeisesti ratkaisuja muuttoliikekriisiin
Eurooppaan suuntautuva muuttoliike on hallinnut EU:n agendaa kohta vuoden ajan. Viime huhtikuussa Välimerellä sattuneessa onnettomuudessa hukkui jopa 900 EU:n alueelle pyrkinyttä siirtolaista. Kuluneen vuoden aikana EU on sopinut lukuisista toimista, joilla halutaan estää hukkumiskuolemat ja saada hallitsematon muuttoliike kuriin. Mistä on päätetty?
Sophia, Triton, Poseidon − EU-operaatiot pelastavat ihmishenkiä ja taistelevat ihmissalakuljettajia vastaan
Euroopan komission ja EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin yhteiset Triton- ja Poseidon -operaatiot partioivat Välimerellä. Välittömänä reaktiona huhtikuiselle tragedialle EU-johtajat päättivät kolminkertaistaa operaatioiden rahoituksen, jotta ne voisivat lisätä etsintä- ja pelastusmahdollisuuksiaan. Muun muassa Poseidon-operaatiossa on Suomesta mukana rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu.
Toukokuussa 2015 EU aloitti keskisellä Välimerellä ihmissalakuljetuksen vastaisen sotilasoperaation. Vaiheittain toteutettavan operaation ensimmäinen vaihe keskittyi ihmissalakuljetusta harjoittavien verkostojen valvontaan ja kartoitukseen. Lokakuussa alkaneessa toisessa vaiheessa viranomaisten on mahdollista nousta epäilyttäville aluksille, tarkistaa ja jopa takavarikoida niitä, tai käännyttää aluksia kansainvälisen oikeuden puitteissa.
YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti lokakuussa 2015 Sophia-operaation valtuudet toimia kansainvälisillä vesillä Libyan alueelta ja sen rannikon edustalla tapahtuvan salakuljetuksen torjumiseksi. Toiminta Libyan aluevesillä ja/tai rannikolla vaatisi kuitenkin joko Libyan pyyntöä tai uutta YK-mandaattia. Operaation jatko onkin sidottu Libyan poliittiseen prosessiin.
Toistaiseksi Sophian puitteissa on takavarikoitu salakuljettajien käyttämiä aluksia sekä pidätetty salakuljettajiksi epäiltyjä. Vaikka kyseessä ei ole meripelastusoperaatio, sen alukset ovat pelastaneet merestä jo tuhansia ihmisiä.
Helmikuussa 2016 Saksan aloitteesta käynnistettiin lisäksi puolustusliitto Naton laivasto-operaatio Kreikan ja Turkin välillä Egeanmerellä. Sekä Turkki että Kreikka ovat Natossa tukeneet operaation käynnistämistä.
EU:n ulkorajavalvonta avainasemassa muuttoliikkeen hallinnassa
EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus ei toimi, jos ulkorajojen valvonta ei ole kunnossa. Ulkorajavalvonnan tehostaminen sekä rajavirasto Frontexin roolin ja valmiuksien vahvistaminen ovatkin olleet keskeisiä keskustelunaiheita kuluneen vuoden aikana.
Euroopan komissio julkisti joulukuussa 2015 niin kutsutun rajapaketin, joka pitää sisällään muun muassa ehdotuksen Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamisesta. Jäsenmaiden on tarkoitus sopia kannastaan paketin lainsäädäntöehdotuksiin kesäkuun 2016 loppuun mennessä.
Sisäisillä siirroilla halutaan jakaa taakkaa
Suurin osa Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista ja siirtolaisista saapuu ensin Kreikkaan tai Italiaan. Kreikkaan saapui vuonna 2015 lähes 900 000 ihmistä, Italiaan vajaa 200 000. Alkuvuodesta vauhti on vain kiihtynyt, sillä YK:n pakolaisjärjestön mukaan Välimeren yli on saapunut vuonna 2016 yli 131 000 pakolaista ja siirtolaista, heistä valtaosa Kreikkaan. Ihmisiä on tullut jo lähes saman verran kuin viime vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.
Komissio ehdotti kesällä tilapäistä menettelyä, jolla Kreikasta ja Italiasta siirrettäisiin 40 000 turvapaikanhakijaa muihin jäsenmaihin. Muuttoliikkeen kiihtyessä kesän ja syksyn aikana komissio esitti uuden ehdotuksen 120 000 henkilön siirtämiseksi. EU:n sisäministerit hyväksyivät molemmat ehdotukset väliaikaisista mekanismeista syyskuussa. Mekanismia sovelletaan turvapaikanhakijoihin, jotka ovat selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Toistaiseksi järjestelmä ei ole toiminut, sillä tähän mennessä on siirretty ainoastaan 598 turvapaikanhakijaa. Suomi on vastaanottanut sisäisinä siirtoina 140 henkilöä. Suomen lisäksi yksitoista jäsenvaltiota on ottanut vastaan turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta.
Syitä järjestelyn toimimattomuudelle on useita, mukaan lukien turvapaikanhakijoiden epäluottamus sitä kohtaan. Yksi syy on se, että myöskään turvapaikanhakijoiden rekisteröintiä ei ole saatu toimimaan toivotulla tavalla. Kesällä 2015 sovittiin erityisten tilojen perustamisesta etulinjan jäsenmaihin (niin kutsuttu hotspot -järjestelmä) turvapaikanhakijoiden rekisteröimistä varten. Tällä hetkellä Kreikassa on toiminnassa neljä järjestelykeskusta ja Italiassa kolme.
Turkki-yhteistyöltä odotetaan paljon
EU:n ja Turkin välisessä huippukokouksessa marraskuussa 2015 sovittiin EU−Turkki-toimintasuunnitelmasta, jonka tavoitteena on yhteistyössä hallita muuttoliikettä ja torjua ihmisten salakuljetusta.
Turkissa on noin 2,7 miljoonaa Syyrian pakolaista. EU ja sen jäsenmaat on luvannut maalle 3 miljardia euroa maassa olevien pakolaisten elinolojen parantamiseen. EU haluaa myös tehokkaampaa yhteistyötä palautuksissa. Turkin tulisi estää laiton maahantulo Eurooppaan sekä ottaa takaisin ne, joille on EU:ssa annettu kielteinen turvapaikkapäätös.
Sota, vaino ja kurjuus – mutta myös väärät odotukset – ajavat ihmisiä liikkeelle
EU pyrkii puuttumaan muuttoliikkeen taustalla vaikuttaviin syihin. Jäsenmaat ovat muun muassa sopineet avun lisäämisestä kansainvälisille järjestöille, jotka auttavat Syyrian pakolaisia sekä Syyrian lähimaille Turkille, Libanonille ja Jordanialle, joiden alueilla valtaosa sotaa ja levottomuuksia paenneita oleskelee.
EU:n ja Afrikan johtajien huippukokouksessa Maltan Vallettassa marraskuussa 2015 sovittiin hätärahaston perustamisesta, jolla on tarkoitus lisätä vakautta Afrikassa ja näin vähentää ihmisten tarvetta lähteä liikkeelle.
Monet myös lähtevät Eurooppaa kohti väärän tiedon varassa. Marraskuussa 2015 sisäministerit päättivät, että EU:lle tulee laatia yhteinen tiedotusstrategia oikean tiedon jakamista varten. Potentiaalisille lähtijöille halutaan kertoa miten jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmät toimivat, mitä tarkoittavat uudelleen sijoittaminen ja sisäiset siirrot, kuinka rajavalvonta sekä palautukset on järjestetty.
Oikean tiedon toivotaan vähentävän ihmisten intoa lähteä vaaralliselle, salakuljettajien järjestämälle matkalle. Komissio on perustanut erikoisryhmän, jonka vastuulla on viestintämateriaalin suunnittelu ja tuottaminen. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO jakaa järjestelykeskuksissa tietoa turvapaikkasäännöksistä ja sisäisistä siirroista 14 kielellä.
Lisätietoa
Euroopan unionin neuvoston sivuilla:
Ratkaisuja muuttopaineisiin
http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/migratory-pressures/
Aikajana – toimet muuttopaineisiin vastaamiseksi
http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/migratory-pressures/history-migratory-pressures/
Euroopan komission Muuttoliike- ja sisäasiat -pääosasto (EN)
http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/european-agenda-migration/background-information/index_en.htm
