Saavutettavuustyökalut

Uutinen 1.4.2016

Kiertotalous – puhdasta bisnestä?

Kiertotaloudessa pyritään valmistamaan materiaalit ja tuotteet niin, että ne ovat kestäviä ja korjattavia ja että niitä voidaan kierrättää uudelleen mahdollisimman kauan niiden arvon säilyttäen. Tuotteiden päätymistä suoraan jätteeksi halutaan ehkäistä. Kiertotaloudessa isot ratkaisut tuotannossa, materiaaleissa ja laadussa tehdään jo ennen kuin jätettä syntyy. Viime joulukuussa komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n kiertotalouspaketiksi.

Kuva: EU / Jonathan Nackstrand
Polttoaineena käytettävä biokaasu on yksi biotuotannon mahdollisuuksista. Kuva Ruotsista.
Polttoaineena käytettävä biokaasu on yksi biotuotannon mahdollisuuksista. Kuva Ruotsista.

EU:n kiertotalouspaketti kattaa tuotteen koko elinkaaren

Euroopan komissio hyväksyi 2.12.2015 niin sanotun kiertotalouspaketin. Sen avulla EU pyrkii kestävämpään, vähähiiliseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen. Paketti sisältää EU-tason toimia kiertotalouden edistämiseksi, esimerkiksi ehdotukset kuuden direktiivin uudistamiseksi.

Kiertotalouspaketin tarkoituksena on lisätä kierrätystä ja varmistaa kaikkien raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden maksimaalista hyötykäyttöä sekä ympäristölle että taloudelle, edistää energian säästöjä ja vähentää kasvihuonepäästöjä.

EU:n kiertotalouspaketti

Kiertotalouspaketin ehdotukset kattavat koko elinkaaren tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon sekä uusioraaka-aineiden markkinoihin. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu myös kilpailukyvyn parantaminen ja uusien työpaikkojen luominen EU-alueelle.

Kiertotalouteen siirtymistä EU tukee Euroopan rakenne- ja investointirahaston rahoituksella  sekä Horizon 2020-ohjelmasta saatavalla tuella. Lisäksi muun muassa rakennerahastoista on saatavilla tukea jätehuoltoon.

Huomio tuotteiden koko elinkaareen

Yksi keskeinen työkalu kiertotalouden edistämiseksi on ekologista suunnittelua koskevan niin sanotun ecodesign-direktiivin laajentaminen koskemaan energiatehokkuuden lisäksi myös materiaalitehokkuutta. Direktiivin mukaisesti  jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa huomioon niiden korjattavuus, paranneltavuus ja uusiokäyttö.

Kyse ei siis ole ensisijaisesti enää vain kierrätyksestä, vaan tuotteen koko elinkaaren kestävästä materiaali- ja energiatehokkuudesta.

Käänteentekevää myös yrityksille

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (EPP/kok.) pitää kiertotalousajattelua käänteentekevänä paitsi ympäristön myös bisneksen kannalta. ”Digitalisaation kanssa yhdessä kiertotaloudessa liiketoimintamahdollisuudet ovat oikeastaan rajattomat”, Pietikänen sanoo.

Sirpa Pietikäinen
”Kun maapallon resurssien rajat tulevat vastaan, vaikuttaa se väistämättä sekä resurssien saatavuuteen että hintaan. Eurooppa on kilpailijoihinsa nähden äärimmäisen riippuvainen tuontiresursseista. Täällä jos jossain kiertotalous tulisi ottaa tosissaan”, sanoo meppi Sirpa Pietikäinen.

Pietikäinen tuntee kiertotalouspaketin taustat, sillä hän toimi raportoijana Euroopan parlamentissa silloin kun parlamentti muotoili kantaansa komission ensimmäiseen kiertotalouspakettiehdotukseen.

“Komission paketissa on paljon hyvää, mutta kokonaisuudessaan se on kuitenkin vielä hyvin jätekeskeinen, vaikka katsetta tulisi suunnata tuotteen koko elinkaareen suunnittelusta lähtien”, Pietikäinen sanoo.  Paljon riippuu hänen mukaansa siitä, mitä ecodesign-direktiiville päätetään tehdä, sillä sen avulla olisi mahdollista ohjata tuotesuunnittelua tehokkaasti.

Lähtökohtana uudenlainen ajattelu

”Esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta voisivat olla kännykkäpalvelut. Tällöin kuluttaja ostaa palvelun, ei niinkään pelkkää materiaalista kännykkää. Palveluun kuuluisivat ohjelmien päivitykset, korjaukset ja niin edelleen aina tarvittaessa. Metalliosat olisivat puhelimessa yhä samat – eikä kuten nykyisin, että koko puhelin joutaa kaatopaikalle kun joku osa siitä rikkoutuu tai vaatii päivittämistä.”

”Keittiökalusteita voidaan vuokrata, julkinen sektori voisi ostaa valaistuspalveluja jne. Itse asiassa nyt on rajattomat mahdollisuudet uusiin innovaatioihin”, Pietikäinen pohtii.

Suomalaiset suunnannäyttäjiksi?

Kiertotalous ja energiatehokkuus luovat paljon uusia mahdollisuuksia Euroopalle ja Suomelle. Resurssitehokkuutta parantamalla ja vähentämällä riippuvuutta niukoista raaka-aineista Eurooppa voi saavuttaa kilpailuetuja.

Mitä pitäisi tehdä, jotta suomalaisyritykset voisivat olla suunnannäyttäjiä kiertotalousbisneksessä?

”Kunnianhimoisten biotaloushankkeita pitäisi tukea. Ne voisivat olla isoja yhteiskunnallisia hankkeita, kuten esimerkiksi täysin energiaomavaraisen asuinalueen toteuttaminen. Tällaisilla hankkeilla innovatiiviset yritykset saisivat tarvitsemaansa ponnistuspohjaa ja referenssejä”, Pietikäinen visioi.

”Myös koulutuksessa on tärkeää huomioida resurssitehokkuus. Esimerkiksi uusia taitoja energiatehokkuusremonttien saralla tarvitaan.” Rakentaminen ja purkaminen ovat suurin jätteiden lähde EU:ssa.

Pietikäinen kannustaa yrityksiä myös itse pohtimaan luovia tapoja liittyä yhteen ja hakea EU-rahoitusta kimpassa.

”Kannattaa miettiä mitä tarkoittaa omalle yritykselle ja bisnesajatukselle se, että vuonna 2050 tuotettaisiin kymmenyksellä nykyisistä resursseista sama määrä hyödykkeitä ja palveluita, eikä jätettä syntyisi”, Pietikäinen kannustaa.

……..

EU:n jätelainsäädäntöehdotus:

1. Yhdyskuntajätteen kierrättämistavoite EU:ssa 65 % vuoteen 2030 mennessä.

2. Pakkausjätteen kierrättämistavoite 75 % vuoteen 2030 mennessä.

3. Tavoite kaatopaikkajätteen vähentämisestä enintään 10 % kaikesta jätteestä vuoteen 2030 mennessä.

4. Kielletään erikseen kerätyn jätteen sijoittaminen kaatopaikalle.

5. Tuetaan taloudellisia keinoja, joilla pyritään vähentämään jätteen sijoittamista kaatopaikalle.

6. Esitetään selkeitä ja nykyistä parempia kierrätysmäärien laskentamenetelmiä koko EU:ssa.

7. Edistetään uudelleenkäyttöä ja teollista symbioosia: yhden toimialan sivutuotteesta voi tulla toisen raaka-ainetta.

8. Tuottajia kannustetaan taloudellisesti  saattamaan markkinoille ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Seuraa meitä