Saavutettavuustyökalut

Uutinen 2.5.2016

Britannia ja EU Osa 1

Britanniassa järjestetään torstaina 23. kesäkuuta kansanäänestys, jossa päätetään, jääkö Britannia Euroopan unioniin.

Britannia_lippu

Tulevassa äänestyksessä vastataan kysymykseen: Pitäisikö Yhdistyneen kuningaskunnan pysyä Euroopan unionin jäsenenä? Äänestäjien vaihtoehdot ovat ”Pysyä Euroopan unionin jäsenenä” ja ”Erota Euroopan unionista”.

Kansanäänestys on vasta kolmas Britannian historiassa ja vasta toinen EU-jäsenyyttä koskeva. Äänestystulos on kaikkea muuta kuin selvä.

Ketkä voivat äänestää?

Britanniassa on keskusteltu paljon siitä, ketkä kansanäänestyksessä saavat äänestää. Asiaa monimutkaistaa Britannian historia ja se, miten tärkeinä hallitus edelleen pitää entisiä brittiläisen imperiumin eli Kansainyhteisön valtioita.

Yksinkertainen vastaus on, että kaikki yli 18-vuotiaat Britannian ja Kansainyhteisön kansalaiset, jotka asuvat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, voivat äänestää.

Brittisotilaat, joiden asemapaikka on ulkomailla, voivat myös äänestää, samoin kuin ne kansalaiset, jotka eivät enää asu maassa, mutta jotka ovat olleet vaaliluettelossa viimeisen 15 vuoden ajan. Toisin kuin yleisissä vaaleissa, Gibraltarissa asuvat Kansainyhteisön kansalaiset saavat myös äänestää tässä kansanäänestyksessä.

Eniten kiistää on herättänyt se, että Britanniassa asuvat EU-kansalaiset eivät saa äänestää, vaikka monet maksavat veroja ja vaikuttavat Britannian yhteisöihin ja elämäntapaan monella tavalla. On kuitenkin poikkeuksia: Irlannin, Maltan ja Kyproksen kansalaiset saavat äänestää Britannian ja näiden maiden välisten historiallisten siteiden vuoksi.

Ketkä eivät voi äänestää?

Monet, työväenpuoleen johto mukaan lukien, olivat toivoneet, että äänestysoikeus olisi voitu laajentaa 16- ja 17-vuotiaisiin. He perustelivat tätä Skotlannin hallituksen tekemällä päätöksellä, jolla annettiin kyseisen ikäryhmän äänestää Skotlannin itsenäisyyttä koskevassa kansanäänestyksessä syyskuussa 2014.

Britannian hallituksen ministerit torjuivat kuitenkin suunnitelman todeten, että 16-vuotiaat ovat liian nuoria päättämään kansallisesti näin merkittävästä asiasta.

Mistä äänestetään?

Ihmisiä pyydetään päättämään, pysyykö Britannia EU:ssa niiden uudistusten pohjalta, jotka pääministeri David Cameron onnistui varmistamaan helmikuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Jos ihmiset äänestävät EU:hun jäämisen puolesta, nämä muutokset tulevat voimaan välittömästi. Uudistukset koskevat seuraavia osa-alueita:

  • Suvereniteetti: Ensimmäistä kertaa ja poiketen kaikista muista EU-jäsenistä Britannian ei tarvitse ottaa osaa yhä tiiviimpään unioniin muiden EU-valtioiden kanssa.
  • Euroalue: Britannia ei ehdottomasti tule liittymään euroon, eikä sitä rangaista tästä. Britannian ei myöskään tarvitse enää tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita euroalueen maita.
  • Sosiaaliturva: Tämä on kiistanalaisin muutos. EU-maiden työntekijöille maksetut lapsietuudet maksetaan samansuuruisina kuin heidän kotimaassaan. Tämä tarkoittaa, että Puolan ja Romanian kansalaisille maksetaan vähemmän. Ne, jotka solmivat avioliiton EU-kansalaisen kanssa, eivät myöskään saa automaattisesti oleskeluoikeutta EU:ssa. Tämä koskee kaikkia EU-maita, ei ainoastaan Britanniaa.
  • Kansallisten parlamenttien rooli: Pääministeri onnistui saamaan kaikille kansallisille parlamenteille oikeuden estää ei-toivottua lainsäädäntöä. Jos 55 prosenttia kansallisista parlamenteista päättää, että lainsäädäntö ei ole toivottava, komission ja Euroopan parlamentin on käsiteltävä se uudestaan. Tämäkin koskee koko EU:ta, ei ainoastaan Britanniaa.
  • Kilpailukyky: Komission ja Euroopan parlamentin on parannettava sääntelyä, jotta yritykset ja teollisuus koko EU:ssa pysyvät kilpailukykyisinä, mikä todennäköisesti lisää kasvua koko EU:ssa. Lontoon Cityllä on myös tiettyjä suojatoimia, jotta sen ei tarvitse noudattaa euroalueen säädöksiä kuten transaktioveroa.

Ketkä vetävät kampanjoita?

Yhdistyneessä kuningaskunnassa poliittinen kampanjointi on tarkasti valvottua ja säädeltyä. Puolueeton ja riippumaton vaalilautakunta (Electoral Commission) laatii säännöt siitä, kuka vetää kampanjoita ja kuinka paljon niihin voi käyttää rahaa. Vaalilautakunta laatii kansanäänestystä koskevan kysymyksen ja varmistaa, että kansanäänestyskampanja on oikeudenmukainen ja avoin.

Vaalilautakunta valitsee virallisen ”pysytään”- ja ”erotaan”-kampanjaryhmän, ja tätä koskeva päätös julkistetaan 14. huhtikuuta.

Nämä kaksi virallista kampanjaa saavat kukin 600 000 puntaa (768 000 euroa) julkista rahaa, jota ne voivat käyttää hallintoon, TV- ja verkkomainontaan sekä julkiseen viestintään. Ne voivat ottaa vastaan myös yksityisiä lahjoituksia muilta yksityisiltä henkilöiltä, jotka saavat äänestää kansanäänestyksessä, tai Britanniassa sijaitsevilta yrityksiltä, hyväntekeväisyysjärjestöiltä, ammattiliitoilta tai pankeilta.

Muut tahot kuten brittiläiset yliopistot ja säätiöt voivat myös lahjoittaa rahaa. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi yli 10 000 puntaa (12 800 euroa) lahjoittavat tahot on julkistettava. Kustannukset eivät saa ylittää 7 miljoonaa puntaa (8,9 miljoonaa euroa) riippumatta siitä, kuinka paljon kampanjat saavat yksityisiä lahjoituksia.

Muut epäviralliset ryhmät voivat myös käyttää rahaa kampanjointiin, jos haluavat. Tämäkin on kuitenkin tarkasti säädeltyä. Jos nämä epäviralliset ryhmät rekisteröityvät vaalilautakunnalle, ne voivat käyttää enintään 600 000 puntaa.  Ne ryhmät, jotka eivät rekisteröidy vaalilautakunnalle, voivat myös halutessaan kampanjoida, mutta niiden rahankäyttöä säädellään vielä tiukemmin: ne voivat käyttää vain 10 000 puntaa.

Entä poliittiset puolueet?

Kaikki kansalliset ja alueelliset puolueet ovat virallisesti EU:ssa pysymisen kannalla, vaikka monet niiden omista jäsenistä eivät olisikaan.

Myös se, kuinka paljon kukin puolue käyttää omaa rahaa, on erittäin tarkkaan rajoitettu. Se perustuu niiden saamaan osuuteen kansallisista äänistä vuoden 2015 yleisissä vaaleissa. Tämä tarkoittaa, että konservatiiveilla on käytettävissään eniten eli 7 miljoonaa puntaa, kun taas pienemmillä puolueilla kuten Skotlannin kansallispuolueella, liberaalidemokraateilla, vihreillä ja Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueella (UKIP) on 4–5 miljoonaa puntaa (5,1–6,4 miljoonaa euroa).

Mitä muita eri ryhmittymiä on?

Tällä hetkellä on monia erilaisia ryhmittymiä. EU:ssa pysymisen puolella on Britain Stronger in Europe. Se on poliittiset puoluerajat ylittävä ryhmä, jossa on mukana yrityksiä, yksityishenkilöitä kuten miljardööri Richard Branson, tv:stä tuttuja henkilöitä, ammattiliittoja ja poliitikkoja.

David Cameron ei itse osallistu tämän ryhmittymän toimintaan, vaan kampanjoi pääministerinä Britannian jäämisen puolesta.

EU:sta eroamisen puoli on hajaantuneempi. Vote Leave -ryhmä on erittäin vakavarainen, ja sen jäseninä on nimekkäitä poliitikkoja kuten Lontoon pormestari Boris Johnson.

Grassroots Out on toinen eroamista kannattava ryhmittymä. Siihen kuuluvat UKIP:n johtaja Nigel Farage ja muita poliitikkoja työväenpuolueesta ja konservatiiveista.

Kolmas ryhmittyvä Leave.EU on sittemmin yhdistynyt Grassroots Out -ryhmän kanssa.

Neljännellä ryhmittymällä, Business for Britain, on läheiset yhteydet Vote Leave -ryhmään.

Joillakin puolueilla on omat kampanjaryhmänsä. Labour in for Britain on työväenpuolueen ryhmä, jota vetää entinen sisäministeri Alan Johnson. Jotkut vasemman laidan työväenpuolueen parlamentin jäsenet kannattavat kuitenkin Another Europe is Possible -ryhmää, joka korostaa EU:ssa pysymisen yhteiskunnallisia hyötyjä.

EU:n vastaisia ryhmiä ovat Conservatives for Britain ja Labour Leave. Mikään näistä ryhmistä ei todennäköisesti saa rahoitusta puolueilta. Ne osoittavat kuitenkin, kuinka jakaantuneita kaksi selkeästi Britannian suurinta puoluetta eli konservatiivit ja työväenpuolue molemmat ovat.

Tähänastinen keskustelu

Monet EU:ta vastustavista ovat huolissaan suvereniteetista ja Britannian parlamentin vapaudesta tehdä poliittisia päätöksiä Brysselin estämättä. Myös vapaaseen liikkuvuuteen, maahanmuuttoon ja Britannian rajojen valvontaan liittyvät huolet mainitaan syiksi, joiden takia Britannian pitäisi erota. Toiset pitävät vapaan kaupan järjestöjä kuten Euroopan vapaakauppaliittoa (EFTA) EU:ta parempana vaihtoehtona. Norjaa ja Sveitsiä pidetään usein esimerkkinä sellaisista maista, jollainen Britannia voisi olla: lähellä EU:ta mutta ei sen jäsen.

EU:ta kannattavat sanovat, että Britannia pärjäisi paremmin 500 miljoonan ihmisen suurilla markkinoilla. He huomauttavat, että puolet Britannian kaupasta käydään EU:n kanssa, mikä heidän mukaansa vaikeutuisi, jos Britannia päättäisi erota.

Kannattajien mielestä Britannian on turvallisempaa olla EU:ssa. EU pystyy esimerkiksi pitämään paremmin puolensa Venäjää vastaan ja neuvottelemaan Iranin kanssa ydinaseiden riisunnasta. Toiset sanovat, että Britannian vaikutusvalta maailmassa – erityisesti sen asema Washingtonissa – voisi vähentyä, jos se päättäisi erota.

Tällä hetkellä äänimärät ovat hyvin lähellä toisiaan. Ihmiset luottavat David Cameroniin enemmän kuin useimpiin muihin poliitikkoihin. Tästä syystä he todennäköisesti uskovat hänen esittämiinsä perusteluihin. Presidentti Obaman puuttuminen kampanjaan toteamalla, että Yhdysvallat haluaa Britannian pysyvän EU:ssa, saattaa myös osoittautua ratkaisevan tärkeäksi.

Paljon voi tapahtua ja tulee vielä tapahtumaan ennen 23. kesäkuuta. Tämän sarjan seuraava osa, jossa käsitellään median kuvausta kansanäänestyksestä ja vaalitoimikunnan päätöstä virallisista kampanjaryhmistä, tulee sisältämään viimeisimmät tapahtumat ja käänteet. Muista siis käydä lukemassa.

Matthew Broad

twitterissä: @drmattbroad

Kirjoittaja on britti,  joka on ihastunut Turkuun ja saaristoon. Broad työskentelee tällä hetkellä Turun yliopiston filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksella Marie Skłodowska-Curie –ohjelman vierailevana tutkijana. Hän on erityisesti Ison-Britannian ulkopolitiikan sekä Euroopan intgraation historian asiantuntija.

Seuraa meitä