Saavutettavuustyökalut

Uutinen 2.5.2016

Britannia ja EU – Osa 2

Viime viikolla Britanniassa oli kaksi hyvin merkittävää tapahtumaa. Ensimmäinen oli kuningattaren 90-vuotissyntymäpäivä 21. huhtikuuta.  Britannian pisimpään palvelleen monarkin syntymäpäivää juhlistettiin muun muassa sytyttämällä Windsorin linnan lähettyville ensimmäinen 900 samanlaisesta soihdusta, joita on juhlan kunniaksi sytytetty ympäri Kansainyhteisöä. Juhlinta huipentuu The Mall -kadulla Lontoon keskustassa kesäkuussa pidettävään katujuhlaan, johon osallistuu 10 000 vierasta. Toinen, ei ehkä yhtä ikimuistoinen tapahtuma, oli Barack Obaman viimeinen vierailu Britanniaan Yhdysvaltojen presidenttinä.

Kuva: Euroopan unioni
Tusk ja Cameron. Kuva_EU
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk (vas.) ja Britannian pääministeri David Cameron

Obaman vierailua ei juhlittu aivan yhtä näyttävästi. Presidentti ja hänen puolisonsa Michelle Obama illastivat yhdessä Cambridgen herttuan ja herttuattaren kanssa. Lisäksi presidentti tapasi pääministeri David Cameronin ja piti hänen kanssaan lehdistötilaisuuden.  Mutta mitä Obaman vierailu menetti prameudessa, sen se voitti poliittisessa merkittävyydessä.

Valkoisesta talosta on viestitetty, että USA:n hallitus tukee ’vahvaa Britanniaa Euroopan unionissa’. Bill Clintonin hallituksen entinen valtionvarainministeri Larry Summers väitti hiljattain, että EU:sta lähtö ’vähentäisi Britannian erittäin positiivista vaikutusvaltaa USA:n liittolaisena ja G7- ja G10-ryhmien vahvana jäsenenä’.

Obama meni Britannian-vierailunsa aikana pitemmälle sanoessaan, ettei usko EU:n vähentävän brittien vaikutusvaltaa maailmassa, vaan lisäävän sitä. Lisäksi hän varoitti, että jos Yhdistynyt kuningaskunta päättäisi erota EU:sta ja yrittäisi neuvotella erillisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, se jäisi ”jonon hännille”.

EU:ssa pysymisen kannattajat pitivät tätä merkkinä siitä, että Britannian olisi parempi pysyä EU:ssa. EU:n vastustajat syyttivät kuitenkin Yhdysvaltain presidenttiä jyräämisestä ja ylimielisyydestä. Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan presidentin kommenteilla ei ole ollut äänestäjiin paljon vaikutusta .

Britanniassa on valittu viralliset kyllä- ja ei kampanjat

Obaman Britannian vierailu osui hetkeen, jolloin virallinen EU-äänestyskampanja lopultakin lähti käyntiin. Vaalilautakunta, eli puolueeton ja itsenäinen elin, joka valvoo Britanniassa vaaleja ja kansanäänestyksiä, on nyt valinnut viralliset kampanjat EU:sta eroamisen ja siinä pysymisen puolesta.

Lontoon pormestari Boris Johnsonin ja oikeusministeri Michael Goven tukema Vote Leave valittiin vetämään erokampanjaa.  Vote Leave kilpaili tiukasti Grassroots Out –liikkeen kanssa, jolla on yhteyksiä Britannian itsenäisyyspuolueen UKIP:in puheenjohtajaan Nigel Farageen, ja Leave.EU-kampanjan kanssa, jonka perustaja on brittiliikemies Arron Banks.

Tämä ratkaisu on jo johtanut siihen, että Leave.EU uhkaa oikeusjutulla. Banksin mielestä hänen ryhmästään olisi pitänyt tehdä virallinen kampanjajärjestö ja päätös nimittää Vote Leave ”haiskahtaa ylevämielisten vallanpitäjien poliittiselta korruptiolta”.

Väittelyn toinen osapuoli, pääministeri David Cameronin tukema ja Marks and Spencerin entisen pomon lordi Stuart Rosen johtama Britain Stronger in Europe -kampanja valikoitui ensisijaiseksi ryhmäksi, joka kampanjoi Britannian EU-jäsenyyden jatkon puolesta.

Kumpikin kampanja saa käyttää 7 miljoonaa puntaa (8,85 miljoonaa euroa), joista 600 000 puntaa (760 000 euroa) tulee verovaroista. Kampanjat voivat myös lähettää postia Britannian jokaiseen kotitalouteen ja mainostaa televisiossa.

Hallitus perustelee jäsenyyttä kustannuksilla

Kansanäänestykseen käytettävien julkisten varojen määrä on jo ehtinyt herättää kielteistä huomiota.  Ennen vaalitoimikunnan tekemää päätöstä hallitus lähetti jokaiseen kotiin esitteen, jossa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa EU-kansanäänestyksestä ja kerrotaan, miksi hallitus on päättänyt virallisesti kannattaa jäsenenä pysymistä. EU-vastustajat ovat kuitenkin kutsuneet 9 miljoonan punnan (11,4 miljoonan euron) hintalappua milloin huijaukseksi, milloin emävalheeksi.

Kahden virallisen ryhmän valitseminen tarkoittaa, että valesota, joka käynnistyi David Cameronin ilmoitettua ensimmäisen kerran kansanäänestyksen ajankohdasta, on nyt pysyvästi ohi.  Tuloksena on ollut vilkas hyörinä kummallakin puolella molempien yritettäessä saada äänestäjät vakuuttuneiksi Britannian EU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

Korkein asiaan puuttunut taho on ollut Britannian valtionvarainministeriö, joka julkaisi asiakirjan Britannian eron taloudellisista kustannuksista. Julkaistessaan asiakirjan valtionvarainministeri George Osborne viittasi lukuihin, joiden mukaan EU:sta eroaminen laskisi Britannian taloutta vuoteen 2030 mennessä 6 %, mikä vastaisi 4 300 puntaa vuodessa kotitaloutta kohti. Valtiovarainministerin mukaan raportti osoitti, että olisi ”taloudellisesti lukutaidotonta” erota Euroopan unionista ja tavoitella muita mahdollisuuksia.

Samaan aikaan Michael Gove väitti, että hallitus kohtelee ”ihmisiä kuin lapsia ja pelottelee heidät tottelemaan taikomalla joka yö esiin uusia mörköjä”.

Kolme skenaariota Britanniasta EU:n ulkopuolella

Valtiovarainministeriön asiakirjassa kuvattiin kolme mahdollista skenaariota elämälle EU:n ulkopuolella.

Ensimmäinen tunnetaan yleisesti ”Norjan vaihtoehtona”. Se antaisi Britannialle pääsyn EU:n sisämarkkinoille Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) ja Euroopan talousalueen (EEA) jäsenyyden kautta.  Britannian olisi maksettava niiden jäsenyydestä, eikä sillä olisi mitään sananvaltaa EU-kauppaa sääteleviin sääntöihin.  Valtionvarainministeriön mukaan tässä skenaariossa Britannian talouden arvo laskisi 20 miljardia puntaa vuodessa.

Toinen skenaario on niin sanottu ”Kanadan vaihtoehto”. Se koostuisi kahdenvälisestä sopimuksesta EU:n kanssa, ja olisi vastaavanlainen, jonka Kanada on äskettäin tehnyt seitsemän vuoden neuvottelujen jälkeen. Tämä vaihtoehto on Boris Johnsonin suosikki.  George Osbornen mukaan Britannian talouden arvo kuitenkin laskisi 36 miljardia puntaa vuodessa kaupan vähenemisen ja tuottavuuden laskemisen myötä.

Kolmas ja viimeinen vaihtoehto tekisi Britannian ja EU:n välisestä kaupasta samantapaista kuin se on tällä hetkellä EU:n ja muiden maiden, kuten Venäjän ja Brasilian välillä. Tämä tarkoittaisi sitä, että Britannian ja EU:n välisiä kauppasuhteita säätelisivät Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt, eikä erillistä kauppasopimusta tarvittaisi. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tämä vaihtoehto olisi kaikkein kallein; se pienentäisi Britannian taloutta vuosittain 45 miljardilla punnalla, mikä on saman verran kuin mitä Britannia käyttää tällä hetkellä puolustukseen.

Kansanäänestys kesäkuussa – tulevat viikot ratkaisevia

Kesäkuun 23. päivä päätetään, jääkö Britannia EU:hun vai eroaako se ja tavoittelee jotakuta näistä vaihtoehdoista. Tämänhetkiset mielipidemittaukset ennustavat tiukkaa kisaa. Kansanäänestyksen lopputuloksen ratkaisevien vielä päätöstään tekemättömien ihmisten määrä on kuitenkin vielä suuri, arviolta 20 %. Tulevina viikkoina kaikki on vielä mahdollista.

Matthew Broad

twitterissä: @drmattbroad

Matthew Broad
Matthew Broad

Kirjoittaja on britti,  joka on ihastunut Turkuun ja saaristoon. Broad työskentelee tällä hetkellä Turun yliopiston filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksella Marie Skłodowska-Curie –ohjelman vierailevana tutkijana. Hän on erityisesti Ison-Britannian ulkopolitiikan sekä Euroopan intgraation historian asiantuntija.

Seuraa meitä