Saavutettavuustyökalut

Uutinen 27.5.2016

Britannia ja EU: Osa 3

Nyt on enää neljä viikkoa siihen, kun Britanniassa äänestetään, jääkö maa Euroopan unioniin. Kun tämä kolumni julkaistiin edellisen kerran, äänimäärät olivat lähes tasan. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Varsinainen kampanjointi on alkanut, mikä on merkinnyt sitä, että poliitikot ovat tasaiseen tahtiin esittäneet kannanottoja EU:hun jäämisen riskeistä tai hyödyistä.

Kuva: Euroopan unionin neuvosto
Kuva: Euroopan unionin neuvosto

Tunnettu EU-kriitiikko ja EU:sta eroamisen kannattaja Michael Gove väitti äskettäin, että vuoteen 2030 mennessä Britannian väestö kasvaisi 5,23 miljoonalla – melkein koko Suomen väestömäärällä – jos Britannia äänestäisi EU:ssa pysymisen puolesta.

Eniten huomiota ovat kuitenkin herättäneet Boris Johnsonin kommentit. Entinen Lontoon pormestari ja nykyinen konservatiivien kansanedustaja totesi Telegraph-lehden artikkelissa, että Euroopan unioni ei poikkea natsi-Saksasta. Johnson väitti, että Brysselin byrokraatit ja Hitler käyttivät ”eri menetelmiä” saavuttaaksen saman päämärän: yhdistynyt Eurooppa yhden keskitetyn ”määräysvallan” alla. Vedoten Churchillin muistoon Johnson kehotti brittejä olemaan jälleen ”Euroopan sankareita” ja hylkäämään EU-jäsenyyden ja näyttämään muille, miten jyrkästi Brysseliä vastustetaan.

EU-jäsenyyden puolustaja sisäministeri Theresa May puolestaan väitti, että Britannia on turvallisempi ollessaan EU:n jäsen.Työväenpuoleen johtaja Jeremy Corbyn taas varoitti puheessaan, että työntekijät menettäisivät monia oikeuksiaan, jos Britannia päättäisi erota.

Englannin keskuspankin johtaja Mark Carney esitti vielä kiistanalaisemman kommentin ja väitti, että Britannialla olisi edessään vuosikymmeniä kestävä rahoitusjärjestelmän epävakauden aika, jos äänestäjät päättäisivät kääntää selkänsä Manner-Euroopalle.

Aivan viimeisimpänä asiaa on kommentoinut Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) johtaja Simon Stevens, joka totesi epäilyksettä, että ‘Brexit’ johtaisi siihen, että rahaa käytettäisiin vähemmän sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Mielipidemittauksissa suuria eroja

Mutta onko näillä varoituksilla ollut merkitystä? Mielipidemittausten mukaan EU-jäsenyyden kannattajat ovat johdossa keskimääräistä useammin. Itse asiassa viimeisimmän ”mielipidemittausten mielipidemittauksen” mukaan noin 54 prosenttia äänestäjistä valitsisi Euroopan unionissa pysymisen, kun taas 46 prosenttia valitsisi eroamisen. Ensi katsomalta tämä tarkoittaisi EU:ssa pysymisen puolesta kampanjoiville melko reilua voittoa. Mutta viiden prosentin virhemarginaalin takia molemmat puolet ovat itseasiassa edelleen tasoissa.

Vaikeammaksi asian tekee se, että puhelimitse ja internetissä tehtävien mielipidemittausten välillä on suuria eroja. Ensimmäisen osalta EU:ssa pysymisen kannattajat näyttävät voittavan joskus jopa 15 prosentin erolla. Verkkokyselyjen perusteella kannatukset ovat kuitenkin tasoissa, ja joidenkin haastattelututkimusten mukaan EU-eroa kannattavat olisivat jopa edellä usealla prosentilla. Tämä poikkeama voi johtua siitä, millaiset ihmiset vastaavat verkkokyselyihin – EU:ta vastustavat Britannian itsenäisyyspuolueen (UKIP) kannattajat osallistuvat verkkokyselyihin todennäköisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat, mikä vääristää tuloksia EU:sta eroamisen hyväksi.

Kaikki tämä kuitenkin tarkoittaa, että kukaan ei tiedä varmuudella, mikä lopputulos on 23. kesäkuuta.

Tämä on aiheuttanut epäselvyyttä ja sillä on ollut välittömiä vaikutuksia. UKIP:n johtaja Nigel Farage totesi äskettäin, että tarvitaan ehkä toinen kansanäänestys, jos EU:ssa pysymisen kannattajat voittavat niukalla marginaalilla.

Keskustelusta kohdennetumpaa

Tämä on tarkoittanut myös sitä, että EU:ta koskevasta keskustelusta on tullut viime päivinä kohdennetumpaa. Ne, jotka haluavat Britannian jäävän EU:hun ovat kiinnittäneet huomionsa talouteen. Monet heistä ovat väittäneet, että Britannia olisi paljon köyhempi, jos äänestäjät päättävät ottaa ja lähteä. Toisella puolella on keskitytty maahanmuuttoon ja sen aiheuttamiin negatiivisin vaikutuksiin, jotka kohdistuisivat Britannian yhteiskuntaan sekä kulttuuri- ja talouselämään.

Turkista on kehkeytynyt suurin kiista. Tunnettu euroskeptikko apulaisministeri Penny Mordaunt väitti äskettäin, että Britannia ei voisi estää Turkkia liittymästä EU:hun. ”Brexit”-puoli väittää, että rikollisuus ja työttömyys ovat korkeita Turkissa, ja jos se liittyisi EU:hun, useimmat työttömät päättäisivät tulla Britanniaan.

Kiivasta väittelyä

Yhdistynyt kuningaskunta, kuten mikä tahansa jäsenmaa, voi itse asiassa käyttää veto-oikeuttaan sen suhteen, mikä maa voi liittyä EU:hun, ja kaikkien kansallisten parlamenttien on myös ratifioitava laajentumisneuvottelut. Pääministeri David Cameron syytti itse asiassa EU:sta eroamisen puolesta kampanjoivia valehtelusta, mikä on osoitus kiivaasta väittelystä, jota parhaillaan käydään Britannian EU-tulevaisuudesta.

Tämä ja muuta kysymykset ovat tärkeässä osassa tulevissa televisioväittelyissä,joita järjestetään kansanäänestyksen alla. Ensimmäinen järjestetään viikkoa ennen ja toinen kaksi päivää ennen äänestyspäivää Wembley Arenalla tuhatpäisen yleisön edessä. Televisiossa järjestetään useita muitakin keskusteluja, mukaan lukien kesäkuun alussa pidettävä keskustelu, jossa ovat mukana sekä David Cameron että Michael Gove.

Näiden jälkimainingeista ja viimeisimmistä mielipidekyselyistä kerrotaan seuraavassa kolumnissamme.

Matthew Broad

Matthew Broad

twitterissä: @drmattbroad

Kirjoittaja on britti, joka on ihastunut Turkuun ja saaristoon. Broad työskentelee tällä hetkellä Turun yliopiston filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksella Marie Skłodowska-Curie –ohjelman vierailevana tutkijana. Hän on erityisesti Ison-Britannian ulkopolitiikan sekä Euroopan intgraation historian asiantuntija.

Seuraa meitä