Saavutettavuustyökalut

Uutinen 30.5.2016

Euroopan paras ase radikalisoitumista vastaan

Kolumni 

Marraskuun 13. päivän terrori-iskut Pariisissa olivat paitsi suuri inhimillinen tragedia, myös raskas isku eurooppalaisten jo ennestään järkkyneeseen turvallisuuden tunteeseen. Iskun tekijät olivat radikalisoituneita maahanmuuttajataustaisia nuoria. Terroristit iskivät nuorten ja opiskelijoiden kohtaamispaikkoihin, kahviloihin, urheilutapahtumaan ja konserttiin. Miksi juuri näihin kohteisiin?

Ville Korhonen vastaa EU-edustustossa koulutus-, nuoriso-, kulttuuri-, ja urheilupolitiikasta
Ville Korhonen vastaa EU-edustustossa koulutus-, nuoriso-, kulttuuri-, ja urheilupolitiikasta

Pian iskujen jälkeen kävi ilmi, että osa tekijöistä oli kotoisin Brysselistä, ja kaupunki asetettiin korkeimpaan mahdolliseen hälytystilaan. Tässä tilanteessa Brysselissä kokoontuivat EU-maiden koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluasioista vastaavat ministerit. Kokouksessa oli yksi aihe ylitse muiden: maahanmuuttajien integrointi ja väkivaltaisen radikalisoitumisen estäminen.

Ministerit korostivat, että maahanmuutto ei ole sama asia kuin terrorismi, vaan Eurooppaan saapuvat pakolaiset nimenomaan pakenevat terroria kotimaissaan. Kuitenkin sekä juuri maahan tulleiden että toisen ja kolmannenkin polven maahanmuuttajien joukossa on niitä, jotka radikalisoituvat.

Radikalismi itsessään ei ole tuomittavaa – etenkin nuorilla on läpi maailmanhistorian ollut radikaaleja ajatuksia ja näin pitää ollakin. Monet nykyään itsestään selvät ajatukset ovat aikanaan olleet radikaaleja.

Väkivaltainen radikalisoituminen sen sijaan on ongelma, jota vastaan pitää taistella.

Osallisuus on avain

Väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalla on syrjäytyminen, osattomuus, ulkopuolisuuden tunne. Nämä voivat kohdata ketä tahansa, mutta maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suuremmassa riskissä. Syrjäytymisen ja osattomuuden tunteen vastakohta on osallisuus, inkluusio – tunne siitä, että on yhteiskunnan täysivaltainen jäsen ja pääsee tasapuolisesti osalliseksi yhteiskunnan toimintaan. Osallisuuden edistäminen on siis tehokas tapa poistaa väkivaltaisen radikalisoitumisen syitä. 

Tästä pääsemmekin siihen, miksi koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilupolitiikka ovat erittäin tehokkaita – ehkä kaikkein tehokkaimpia – keinoja maahanmuuttajien integroimiseksi ja väkivaltaisen radikalisoitumisen estämiseksi.

Koulutus sekä nuoriso-, kulttuuri- ja urheilujärjestöjen toimintaan osallistuminen edistävät kotoutumista usealla eri tavalla. Keskeisintä on kielen oppiminen. Hyvä kielitaito edesauttaa koulumenestystä, mikä puolestaan parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vähentää näin syrjäytymisriskiä. Virallinen koulutus on avainroolissa, mutta erittäin tehokasta on myös niin sanottu arkioppiminen, joka tapahtuu kahviloissa, baareissa, nuorisotaloilla, urheilukentillä, konserteissa, elokuvissa.

Aktiivisuus lisää osallisuutta myös edistämällä kontaktien luomista kantaväestöön, parantamalla itsetuntoa, edistämällä kulttuurien välistä dialogia ja yksinkertaisesti antamalla nuorille mielekästä tekemistä.

Suurimpana haasteena on kuitenkin juuri pahiten radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen. Parhaiten tehtävästä selviytyvät itsekin maahanmuuttajataustaiset aikuiset – opettajina , nuorisotyöntekijöinä tai valmentajina urheilujärjestöissä.

Kokemustenvaihtoa jäsenmaiden kesken

Lähes kaikki EU-maat painivat tällä hetkellä samojen ongelmien kanssa. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluasiat kuuluvat jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan, joten EU ei voi ”käskeä” jäsenmaita toimimaan tietyllä tavalla. EU sen sijaan pystyy tukemaan jäsenmaita niiden toiminnassa, ja ennen kaikkea EU-yhteistyöllä voidaan vaihtaa ja jakaa kokemuksia siitä, mikä maahanmuuttajien integroinnissa toimii ja mikä ei.

Keskeinen foorumi on jäsenmaiden väliset asiantuntijatyöryhmät, joiden työtä on nyt päätetty suunnata yhä enemmän maahanmuuttoteeman ympärille. EU:n Erasmus+ -ohjelma taas rahoittaa koulutus-, nuoriso- ja urheilualan hankkeita, ja myös tätä ohjelmaa on päätetty jatkossa hyödyntää yhä enemmän maahanmuuttajien integroinnin edistämisessä.

Palataan lopuksi Pariisiin. Terroristit pyrkivät estämään integraation. Siksi he iskivät kahviloihin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin – integraation ytimiin. Yksi vastaus tragediaan on näiden alojen tukeminen. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri ja urheilupolitiikka ovat pidemmällä tähtäimellä ehkä Euroopan tehokkain ase taistelussa väkivaltaista radikalismia vastaan.

Ville Korhonen

Kirjoittaja on koulutus-, nuoriso-, kulttuuri-, ja urheilupolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Seuraa meitä