Saavutettavuustyökalut

Uutinen 30.5.2016

Nuoret kouluun ja työhön – avaimet väkivaltaisen radikalisaation torjuntaan

Eurooppaa ravistelleet terroriteot ja samanaikaisesti kasvaneiden viharikosten ja väkivaltaisen muukalaisvihan lisääntyminen ovat nostaneet radikalisaation ja eriarvoistumisen eurooppalaiseen keskusteluun. Nuorten liittyminen äärijärjestöihin on herättänyt Suomessa ja maailmalla laajaa keskustelua. Puhutaan jopa äärijärjestöjen synnyttämästä globaalista uhasta. Muun muassa EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto on viime kuukausien aikana pohtinut radikalisoitumisilmiön syitä ja seurauksia, sekä pyrkinyt löytämään poliittisia keinoja radikalisoitumisen ja viharikosten ehkäisyyn.

Ääriryhmät vetävät nuoria puoleensa monista eri syistä. Tutkijoilla on eriäviä käsityksiä jo siitä, miksi hyvätaustainen nuori radikalisoituu, puhumattakaan eroista vaikkapa espoolaisen jihadistin ja konfliktien keskellä kasvaneen nuoren välillä. Kun mediassa käsitellään radikaalisaatiota, mieleen jäävät usein järkyttävät väkivallan värittämät kuvat, mutta harvoin pysähdymme miettimään, kuinka paljon näillä on tekemistä esimerkiksi yleisen maailman tilanteen ja talouden kanssa.
 

Johanna Koponen
Erityisasiantuntija Johanna Koponen työskentelee Suomen pysyvässä EU-edustustossa koulutuksen, nuorison, kulttuurin ja urheilun parissa.

Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että köyhyys ja taloudellinen epätasa-arvo ovat ensisijaisia vaikuttimia radikalisoitumisen taustalla. Suuri osa entisistä äärijärjestöjen taistelijoista on tutkimusten mukaan kertonut liittyneensä ryhmään siksi, että muita toimeentulo- ja uravaihtoehtoja ei ole ollut tarjolla. Tämän tiedon perusteella näyttää selkeästi siltä, että perinteinen sotilaallinen väliintulo ei ole paras ratkaisu nykyisen kaltaisiin, kansallisvaltioiden rajoista piittaamattomiiin konflikteihin, vaan tarvitaan köyhyyden ja eriarvoisuuden perussyihin puuttuvaa politiikkaa. Vaurauden ja mahdollisuuksien keskittyminen estää tasa-arvoisen ja vakaan yhteiskunnallisen kehityksen.

Tiedolla, taidoilla ja yhteistyöllä radikalisoitumista vastaan
 
Keskeisiä ehkäiseviä toimia ovat nuorten ammattikoulutuksen tukeminen, työharjoittelumahdollisuuksien edistäminen ja yhteyksien luominen työelämän ja nuorten välillä. Lisäksi tarvitaan ohjelmia, jotka parantavat koulutuksen tasoa ja sen saatavuutta. Erityisen tärkeitä ovat ne toimet, joilla tuetaan hauraiden valtioiden työvoimavaltaisia aloja. Nuorisosektorilla nuorisotyöntekijöiden koulutuksen merkityksen korostaminen, yhteistyö virallisen koulutusjärjestelmän kanssa sekä tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto ovat avaimia väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä ja avoimen maailmankatsomuksen rakentamisessa. Kokemus oman elämän hallinnasta vähentää turvattomuuden ja turhautumisen tunteiden kehittymistä.

Digitalisaation aikakaudella emme voi jättää huomiotta internetin ja virtuaalisen yhteydenpidon merkitystä tiedon, asenteiden ja mielipiteiden kulkuväylinä. Medialukutaito, joka kattaa digitaalisten taitojen ohella sosiaaliset ja kansalaistaidot, sekä kriittinen ajattelu ovat olennaisia välineitä, joiden avulla kehitetään nuorten valmiuksia kyseenalaistaa/vastustaa ääriliikkeiltä tulevia viestejä ja väärää tietoa. Medialukutaito mahdollistaa avarakatseisen ja itsenäisen ajattelun sekä aktiivisen osallistumisen mediaan myös viestijän roolissa.

Globaali maailma tuo meidät lähemmäs konfliktien keskellä kasvaneiden nuorten todellisuutta. Äänestäjien ja poliitikkojen tekemät ratkaisut vaikuttavat maailmantalouden rakenteisiin. Näiden päätösten avulla on mahdollista lisätä nuorten vaihtoehtoja ympäri maailmaa. Koulutus, toimeentulo ja syrjintään puuttuminen ovat avaimia väkivaltaisen radikalisaation, viharikosten ja muukalaisvihan torjuntaan.
 

Avoimen ja kansainvälisen Suomen puolesta

Myös kotimaassa on ryhdytty toimiin.  Euroopassa tapahtuneet terroriteot ja yleinen poliittinen tilanne ovat aiheuttaneet negatiivisia ja hallitsemattomia reaktioita myös Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla laajan toimintaohjelman vihapuheen ja rasismin ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Toimintaohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä, jotka kohdistuvat muun muassa opetushenkilöstön koulutukseen, nuorisotyöhön, liikuntaan ja uskontojen vuoropuheluun. Samalla kaikki ministeriön hallinnonalan toimijat haastetaan mukaan yhteiseen työhön.

Koska opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala tavoittaa Suomen kaikki nuoret koulun, harrastusten, nuorisotyön ja järjestötoiminnan kautta, on ministeriö avainroolissa työssä avoimen ja kansainvälisen Suomen puolesta. Monilukutaitoa ja mediakriittisyyttä kasvatuksessa ja opetuksessa korostamalla parannetaan lasten ja nuorten edellytyksiä ymmärtää vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä ja osallistua keskusteluun niistä ilman tunnekuohuja ja ylilyöntejä.

Yhteiset positiiviset kokemukset, joukkoon kuuluminen, urheilu ja kaveruus ovat parasta rauhantyötä ja kannustavat meitä kaikkia tekoihin rauhan puolesta.

Johanna Koponen

Seuraa meitä