Puheenjohtajuudet uusjaossa: Viro paikkaa Iso-Britanniaa, Suomen kausi siirtyy vuoteen 2019
Uutiset, 27.7.2016
Puheenjohtajuudet uusjaossa: Viro paikkaa Iso-Britanniaa, Suomen kausi siirtyy vuoteen 2019
Yksi Iso-Britannian EU-eron ensimmäisistä ja näkyvimmistä vaikutuksista unionin toimintaan on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuussyklin uudelleenjärjestely. Neuvosto hyväksyi tiistaina 26. heinäkuuta uuden, korjatun puheenjohtajalistan, jossa kaikkien jäsenmaiden kausia on aikaistettu kuudella kuukaudella 1. heinäkuuta 2017 alkaen. Uudessa järjestyksessä Viro ottaa Iso-Britannian paikan neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 loppupuoliskolla. Lisäksi alun perin vuoteen 2020 ulottuneeseen listaan on lisätty Kroatia, joka ei vielä ollut jäsenmaa listaa rakennettaessa.
Virolle oman vuoron aikaistuminen tietää paljon lisätyötä. Sen on järjestettävä uudelleen jo valmiiksi sovittuja kokouksia, hotelli- yms. varauksia ja vauhditettava koko kauden suunnittelua.
Suomen alun perin vuoden 2020 loppupuolelle suunniteltu puheenjohtajuus siirtyy uutta järjestystä noudattaen vuodelle 2019. Suomi on ollut puheenjohtajamaa jo 1999 ja 2006 ja molemmilla kerroilla kausi on osunut syksyyn. Syyskaudella työ käynnistyy yleensä suhteellisen hiljaisena heinäkuussa, elokuu lomaillaan ja sitten työskennelläänkin tiivistahtisesti kohti loka- ja joulukuun Eurooppa-neuvostoja. Työrytmi tulee olemaan sama myös 2019.
Euroopan unionissa kukin jäsenmaa vuorollaan hoitaa puheenjohtajuutta neuvostossa. Kausi kestää aina puoli vuotta kerrallaan, joko tammikuusta kesäkuun loppuun tai heinäkuusta vuoden loppuun. Tällä hetkellä puheenjohtajan nuijaa kopsauttaa Slovakia ja seuraavana vuorossa on Malta.
Vuorossa olevalle jäsenmaalle vetovastuu merkitsee neuvoston työn johtamista eri tasoilla, työryhmissä ja ministerikokouksissa. Vain EU-huippukokoukset ja ulkoasiainneuvostot sekä osa ulkosuhteiden työryhmistä jäävät työlistan ulkopuolelle. Työhön on rekrytoitava lisää virkamiehiä niin Brysselin edustustoon kuin ministeriöihinkin ja lisäjoukot on koulutettava puheenjohtajatyöhön. Kielitaidon lisäksi ryhmien puheenjohtajat tarvitsevat ennen kaikkea neuvottelutaitoja, sillä heidän vastuullaan on lainsäädäntöhankkeiden eteneminen ja osapuolten ohjailu pyrkien saavuttamaan kaikkien 28 jäsenmaan sekä EU-toimielinten kesken hyväksyttävän lopputuloksen.
Varsinkin uusille jäsenmaille kausi on näytön paikka, ja ne haluavat esitellä kykyjään ohjata neuvoston toimintaa. Puheenjohtajamaa voi saavuttaa puolen vuoden aikana näkyvyyttä myös muuten ja sitä hyödynnetäänkin usein yhdistämällä ohjelmaan monipuolista kulttuuritarjontaa sekä matkailumainontaa. Mitenkään pakollisia ne eivät ole, ja esimerkiksi epäviralliset kokoukset jäsenmaissa media- ym. järjestelyineen ovat kallis lisuke, jonka isäntämaa maksaa omasta pussistaan.
Kuluvalla puolivuotiskaudella puheenjohtajavaltio Slovakia keskittyy neljään keskeiseen alaan: taloudellisesti vahva Eurooppa, modernit sisämarkkinat, kestävä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikka sekä Eurooppa globaalina toimijana. Jokainen maa valitsee omat ykkösteemansa, lisäksi usein äkilliset tai yllättävät tapahtumat muovaavat agendaa. Tämän syksyn haasteena on Brexit ja edellisinä vuosina yllätyksiä ovat tuoneet mm. Ukrainan tapahtumat, eurokriisi, terrori-iskut ja maahanmuutto.
Uusi lista on laadittu vuoteen 2030 saakka ja näin ollen Euroopan unionin neuvoston kiertävä puheenjohtajuus siirtyy maalta toiselle seuraavassa järjestyksessä 1.1.2017 alkaen:
Malta 2017
Viro 2017
Bulgaria 2018
Itävalta 2018
Romania 2019
Suomi 2019
Kroatia 2020
Saksa 2020
Portugali 2021
Slovenia 2021
Ranska 2022
Tsekki 2022
Ruotsi 2023
Espanja 2023
Belgia 2024
Unkari 2024
Puola 2025
Tanska 2025
Kypros 2026
Irlanti 2026
Liettua 2027
Kreikka 2027
Italia 2028
Latvia 2028
Luxemburg 2029
Alankomaat 2029
Slovakia 2030
Malta 2030
