Kuva: European Union 2013, European Parliament

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa. Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta sekä raportoi ja välittää tietoa Suomeen.

EUE-kolumneja kirjoittavat Suomen edustuston asiantuntijat.

EUE-kolumni 14.11.2016

EUE-kolumni: Uutta pontta muuttoliikeyhteistyöhön

Eurooppaan suuntautunut massiivinen muuttoliike itäisellä Välimerellä yllätti EU:n jäsenmaat vuonna 2015. Kun reitti saatiin rauhoittumaan EU:n ja Turkin välisellä yhteistyöllä viime keväänä, oli mahdollista kääntää katse keskisen Välimeren reitille. Tulijamäärät tällä Afrikasta Italiaan suuntautuvalla reitillä ovat pysytelleet viime vuosina melko tasaisina. Kuluva vuosi on kuitenkin vaatinut Välimerellä jo ennätysmäärän kuolonuhreja, eniten juuri keskisen Välimeren reitillä. Tätä reittiä käyttävät pääsääntöisesti taloudellisista syistä liikkeelle lähtevät henkilöt ja lähtömaiden kirjo on suuri.

Ottaen huomioon ennustettu väestönkasvu Afrikan mantereella on Euroopan näkökulmasta ratkaisevaa, että afrikkalaiset nuoret työllistyisivät kotimaissaan, eikä parempaa tulevaisuutta lähdettäisi tavoittelemaan Euroopasta. Toisaalta uskottava eurooppalainen muuttoliikepolitiikka edellyttää, että henkilöt, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, palautetaan kotimaihinsa.

Näihin tavoitteisiin, laittoman maahantulon vähentämiseen ja palautusten onnistumisprosentin parantamiseen, komissio vastasi viime kesäkuussa antamassaan tiedonannossa uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa.

Uusi lähestymistapa tehostanut yhteistyötä merkittävästi

Tiedonannossa nimettiin viisi prioriteettimaata, Etiopia, Niger, Nigeria, Mali ja Senegal. Näiden maiden kanssa yhteistyötä on tarkoitus ensimmäisessä vaiheessa lujittaa. Maat ovat keskisen Välimeren reitin keskeisiä kauttakulku- ja lähtömaita.

Ajatus EU-tason tiiviimmästä yhteistyöstä kumppanimaiden kanssa ei ole uusi. Sen sijaan uutta on tapa, jolla niin EU:n ulkosuhdehallinto, komissio kuin jäsenmaatkin ovat yhteistyön edistämiseen tarttuneet. Sitä on tehty tiiviisti sekä korkealla poliittisella tasolla että teknisellä tasolla. Eri tahot ovat kuvailleet muutaman viime kuukauden aikana saavutetun yhteistyössä enemmän kuin useiden vuosien aikana aiemmin.

Edistymistä ja tuloksia arvioidaan joulukuussa

Palautusten onnistumisprosentit jäsenmaista nimettyihin prioriteettimaihin ovat olleet kehnoja, joten parantamisen varaa yhteistyössä on. Palautusten onnistumista pyritään EU-tasolla edistämään etsimällä vipuvaikutuksia muiden politiikkojen piiristä, mukaan lukien kehitys ja kauppapolitiikka.

On selvää, että palautusten onnistumisprosentti tulee olemaan yksi mittareista kun yhteistyössä saavutettua edistymistä joulukuun Eurooppa-neuvostossa arvioidaan. On kuitenkin muistettava, että jo muutos kolmansien maiden halussa ja asenteessa käsitellä palautuskysymyksiä on askel parempaan suuntaan.

Kuva: EUE
Jutta Gras vastaa EU-edustustossa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista
Jutta Gras vastaa EU-edustustossa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista

Joulukuun Eurooppa-neuvostossa harkitaan saavutetun edistyksen ja tulosten lisäksi mahdollisten uusien prioriteettimaiden nimeämistä. Suomen näkökulmasta nykyiset viisi prioriteettimaata eivät ole meille keskeisiä turvapaikanhakijoiden lähtömaita. Suomi onkin ajanut prioriteettimaiden joukkoon Irakia, Afganistania ja Somaliaa.

Uudenlainen sysäys muuttoliikeyhteistyössä kolmansien maiden kanssa on tervetullut. Se on kuitenkin tärkeä sovittaa yhteen pitemmän aikajänteen yhteistyön kanssa. Esimerkiksi afrikkalaisten kumppanimaiden kanssa jo pitempään käynnissä olleiden Rabatin ja Khartoumin prosessien sekä viime vuonna Vallettassa järjestetyn muuttoliikehuippukokouksen toimenpidesuunnitelman avulla pyritään vaikuttamaan laajemmin myös muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Lyhyen ja pitemmän aikajänteen tavoitteet eivät sulje toisiaan pois, vaan molempia tarvitaan.

Jutta Gras

Kirjoittajasta

Admin

Sivuston ylläpito.