Suomi, EU ja arktinen alue
Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Suomi pitää myös EU:n oman arktisen politiikan kehittämistä tärkeänä. Tälle verkkosivulle kokoamme uutisia arktisista asioista.
Suomen arktisen politiikan tavoitteet ovat:
- monenkeskisen arktisen yhteistyön vahvistaminen,
- Euroopan unionin arktiseen politiikkaan vaikuttaminen,
- suomalaisen arktisen osaamisen tunnetuksi tekeminen
Suomi valmistautuu puheenjohtajakauteensa 2017–2019 Arktisessa neuvostossa.
Suomi pitää EU:n oman arktisen politiikan kehittämistä erittäin tärkeänä, koska EU on joka tapauksessa keskeinen arktinen toimija.
EU on myös arktinen toimija
Euroopan unioni on myös arktinen toimija. Tällä hetkellä kolme EU-jäsenmaata, Suomi, Ruotsi ja Tanska, ovat myös Arktisen neuvoston jäseniä. Euroopan unioni on globaalisti merkittävä toimija ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ja arktiset alueet ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen seurauksille.
EU:n asema Arktisessa neuvostossa on epäselvä. EU on hakenut tarkkailija-asemaa, mutta ensin Kanadan ja sitten Venäjän vastustuksen vuoksi se ei ole siihen päässyt.
Taloudellisesti EU on arktisen alueen tuotteiden suurin markkina-alue. EU:lla on myös laajoja tutkimus-ja kehityshankkeita arktisilla alueilla.
EU:n arktisella politiikalla on kolme tavoitetta:
- Arktisen luonnon sekä arktisilla alueilla asuvan väestön suojelu erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän luonnonvarojen hyödyntämisen keinoin.
- Kestävän luonnonvarojen hyödyntämisen tukeminen ja edistäminen esimerkiksi kaivosteollisuuden alalla ja liikenteen, erityisesti meripolitiikan aloilla.
- Kansainvälinen yhteistyö ja vuoropuhelu arktisilla alueilla.
